EU-asiantuntija: Venäjän toiminta vaikuttaa kaikilla tasoilla, Suomen painoarvo kasvanut – "Siihen on varauduttu, että sota voi kestää pitkään"
Hitaaksi, byrokraattiseksi ja erimieliseksi kritisoitu Euroopan unioni on viime vuosien kriisitilanteissa osoittanut kykenevänsä toimintaan, kun on pakko. Suomen EU-edustuston ulkosuhteiden Venäjän, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian vastuuvirkamies Johannes Puukki vahvistaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa jokaisella tasolla, virkamiehistä pääministeriin ja presidenttiin asti.
– Suurin muutos unionissa on ollut päätöksenteon nopeus ja mittakaava. Se, millä vauhdilla 27 maata ovat saaneet aikaan esimerkiksi laajat Venäjän- vastaiset pakotteet, asetoimitukset ja humanitaarisen avun Ukrainaan ja sotilaskoulutuksen ukrainalaisille, on ennenkuulumatonta, hän sanoo.
Kiinnostus Suomea kohtaan on Puukin mukaan kasvanut sodan aikana merkittävästi.
– Suomen Venäjän-vastainen raja on EU:n pisin, ja muu Eurooppa tietää Suomen lähihistorian vaikeat tapahtumat. Nato-jäsenyys tulee vahvistamaan maamme asemaa ja yhteistyön mahdollisuuksia myös EU:ssa, koska suurin osa jäsenmaista on sotilasliiton jäseniä. Puukki kertaa.
Hänen mukaansa tulee silti muistaa, että EU-vaikuttaminen on edelleen monivaiheinen prosessi.
– Se riippuu aina myös verkostoista, ennakoimisesta, oikea-aikaisuudesta ja niin edelleen.
Suhdanteiden muutokset näkyvät yleisemminkin. Kun Saksa kipuilee sisäpoliittisten ongelmien ja itäisen energiariippuvuuden kanssa ja Britannia on lähtenyt EU:sta, Ranska on hakenut johtavaa asemaa EU:ssa.
Itäisen Euroopan maista oikeusvaltioperiaatetta Unkarin kanssa vuosia räikeästi rikkonut Puola on nyt akuutin sotatoimiuhan alla oleva Venäjän rajanaapuri. Puola on ottanut rakentavan ja näkyvän roolin unionissa, ja maa kantaa suuren vastuun ukrainalaispakolaisten vastaanotosta ja auttamisesta.
Onko reaalipolitiikka pyyhkinyt tieltään vanhat synnit ja perusperiaatteet?
– Siltä voi näyttää, mutta kyseessä on enemmän perspektiiviharha. Komissio esimerkiksi julkaisi heinäkuussa vuoden 2022 oikeusvaltiokertomuksen, jossa huomioitiin tilanne myös Puolassa ja Unkarissa. Eli aihe on kyllä Brysselissä esillä, mutta se ei juuri näy mediassa, Puukki kommentoi.
EU käsittelee myös Unkarin tukivarojen mahdollista jäädyttämistä.
Tällä hetkellä Venäjän-vastaisista toimista vallitsee laaja yksimielisyys, ja sodan pitkittymiseen on varauduttu. Akuutein ongelma on energiakriisi ja osan maista riippuvuus venäläiskaasusta, mutta Puukin mukaan siihenkin haetaan yhteisiä ratkaisuja.
Oma lukunsa ovat EU:n laajentumissuunnitelmat. Ukraina ja Moldova saivat jäsenehdokkaan statuksen, Georgialta edellytetään lisätoimia. Armenia ja Azerbaizan ovat itäisiä kumppanimaita, ja EU on aktivoitunut myös Keski-Aasian maiden suuntaan.
Osa entisistä neuvostotasavalloista on kritisoinut kovin sanoin Venäjää ja pyrkii ottamaan siihen etäisyyttä. Samarkandissa pidettiin yhteyspolitiikkaa, kuten digitaalisuutta, energiaa ja ilmastonmuutosta käsitellyt EU:n ja Keski-Aasian yhteistyökonferenssi, ja unioni on investoinut alueelle 10 vuoden aikana yli 100 miljardilla eurolla.
Johannes Puukki muistuttaa kuitenkin, että kyseessä ovat todella pitkät ja isoja yhteiskunnallisia muutoksia vaativat prosessit.
– Siinä ei puhuta vuosista. Vertailukohtaa voi hakea vaikkapa siitä, kauanko Länsi-Balkanin maiden prosessit ovat kestäneet. Mutta on selvää, että Venäjän läsnäolo sekä Etelä-Kaukasiassa että Keski-Aasiassa vaikuttaa myös EU:n toimintaan ja strategioihin.
