Epidemia nostaa esiin kaupunkien ulkoilumahdollisuuksien erot – pääkaupunkiseudulla ruuhkaa, Rovaniemellä voi kulkea omia polkujaan

Koronakriisi

Eri kaupungeissa asuvien suomalaisten mahdollisuudet ulkoilla väljästi vaihtelevat suuresti, selviää Suomen Ympäristökeskuksen tietopalvelu Liiteristä.

Laajojen virkistysalueiden pinta-ala asukasta kohden on esimerkiksi Rovaniemellä yli tuhat kertaa suurempi kuin Helsingissä.

Samalla kun koronaepidemia on ajanut kaupunkilaisia ulkoilemaan sankoin joukoin, suosituimmat ulkoilukohteet kuten kansallispuistot ovat etenkin pääkaupunkiseudulla ajoittain ruuhkautuneet.

Pohjoisessa Rovaniemellä ulkoilu on lisääntynyt epidemia-aikana, mutta ruuhkia ei ole näkynyt, arvioi kaupungin liikuntajohtaja Pekka Hämäläinen.

– Metsissä, laduilla sekä jäillä näkyy entistä enemmän ihmisiä. Keskustan läheiset laavut ovat kyllä erittäin suosittuja etenkin viikonloppuisin, Hämäläinen sanoo.

Rovaniemellä latuverkosto on epidemia-aikana jopa laajempi kuin normaalitilanteessa olisi.

– Muutamien latujen kunnossapitoaikaa on jatkettu hyvän lumitilanteen ansiosta. Tavoitteena on myös jakaa hiihtäjiä eri laduille, Hämäläinen arvioi.

– Rovaniemellä luonto on lähellä joka paikassa. Suuri osa ulkoilijoista kulkee omia polkujaan pitkin metsissä. Kaupunkisuunnittelussa on pyritty vaikuttamaan, että lähiliikuntapaikkoja olisi tiuhassa keskustassakin, Hämäläinen sanoo.

Pääkaupunkiseudulla tilaa ulkoilla väljästi on tilastojen mukaan huomattavasti vähemmän kuin pohjoisessa.

Helsinkiläisillä on laajoja, yli 20 hehtaarin kokoisia lähivirkistysalueita vain alle sata neliömetriä asukasta kohden.

Pinta-alaltaan Euroopan suurimmassa kaupungissa Rovaniemellä tilaa vastaavilla alueilla on tuhatkertaisesti, yli 116 000 neliömetriä asukasta kohden.

Suomen 20 suurimman kaupungin laajojen lähivirkistysalueiden koko on keskimäärin yli 17 000 neliömetriä asukasta kohden.

Viheralueiden yhteenlasketut pinta-alat eivät kerro sellaisenaan paljon lähiluonnon sopivuudesta ulkoiluun, arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.

Laskentatavassa on voitu laskea mukaan myös pieniä luontokaistaleita kahden tien välissä.

– Ulkoilu on pääosin mahdollista keskisuurilla ja suurilla alueilla, Tyrväinen sanoo.

Suomen keskisuurissa kaupungeissa on Tyrväisen mielestä melko hyvä tarjonta ulkoilumahdollisuuksia. Tyrväinen tutkii muun muassa luonnon terveys- ja hyvinvointihyötyjä sekä virkistyskäyttöä.

Koronavirusepidemia on Tyrväisen mukaan tuonut näkyviin ulkoiluolosuhteiden erot etelän ja pohjoisen välillä.

– Tila on luksusta pääkaupunkiseudulla. Kun sitä ei ole, ajellaan muualle väljempien alueiden perässä. Se kasvattaa ulkoilun hiilijalanjälkeä, Tyrväinen sanoo.

Suosituimpien ulkoilualueiden ruuhkautuminen voi Tyrväisen mukaan johtua tiedon puutteesta.

– Ihmiset pakkautuvat ulkoilemaan samoille alueille, kun ei ole tietoa muista paikoista. Tämä näkyy esimerkiksi suosituimmissa kansallispuistoissa, mutta myös lähiluontokohteissa pääkaupunkiseudulla, Tyrväinen sanoo.

Etenkin pääkaupunkiseudulla on kovia kasvupaineita. Asutusta tiivistetään Tyrväisen mukaan myös luontoalueille.

Epidemian laantuessa ulkoilijat voivat mieliä lähiliikunta-alueiltaan muualle väljempään Suomeen.

Tyrväisen mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa luontokohteiden ruuhkaisuuden on todettu vähentävän ulkoilun miellyttävyyttä.

– Lähiliikuntamahdollisuudet voivat lähiaikoina vaikuttaa ainakin joidenkin ihmisten asunnonvalintaan. Kasvukeskuksissa on jo keskusteltu luontoalueiden riittävyydestä, sanoo Tyrväinen.