Entiset huippu-urheilijat juovat alkoholia muita enemmän, kertoo tuore väitöstutkimus – Erityisesti yhdellä ryhmällä riski on suuri
Suomalaisessa iltapäivälehtijulkisuudessa on vuosikymmenten aikana nähty surullisia esimerkkejä kansakunnan sankareiksi kohonneiden huippu-urheilijoiden uran jälkeisestä elämästä, jossa alkoholi on näytellyt usein isoa osaa.
Nyt aiheesta on tehty väitöstutkimus, jonka mukaan entiset mieshuippu-urheilijat juovat keski-iässä alkoholia enemmän kuin heidän verrokkiryhmänsä. Erityisen paljon alkoholin lisääntyneen käytön riskiä kohotti se, jos huippu-urheilijan ura oli päättynyt loukkaantumiseen.
Titta Kontron liikuntalääketieteen väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 4. syyskuuta 2020.
Kontron mukaan runsaalle alkoholinkulutukselle alttiimpia olivat myös ne entiset huippu-urheilijat, jotka eivät harrastaneet liikuntaa uransa jälkeen.
Selvästi eniten alkoholia kuluttivat entiset joukkuepelaajat sekä painonnostajat, painijat ja nyrkkeilijät.
Entisten urheilijoiden joukossa ei kuitenkaan esiintynyt alkoholisairauksia vertailuaineistoa enempää, mutta riski vaihteli eri lajeissa. Suurin alkoholisairauksien riski oli painonnostajilla, painijoilla ja nyrkkeilijöillä.
– Suomessa tulisi valmistella yksilö- ja joukkueurheilijoiden alkoholiongelmaa ennaltaehkäisevä ohjelma, joka otettaisiin käyttöön siinä vaiheessa, kun urheilu-uran päättäminen lähestyy, Kontro sanoo Jyväskylän yliopiston tiedotteella.
Entisten huippu-urheilijoiden päihderiippuvuutta ei ole maailmalla aiemmin juuri tutkittu.
Kontron mukaan Suomea olympialaisissa, arvokisoissa tai maaotteluissa ennen vuotta 1965 edustaneiden 2 657 miesurheilijan terveyttä on seurattu 45 vuotta. Sinä aikana heiltä on kyselty heidän alkoholinkäytöstään ja muista terveystottumuksista. Heidän sairautensa on myös rekisteröity sairaalatietojen perusteella.
Lisääntyneestä alkoholinkäytöstä huolimatta entiset huippu-urheilijat elävät kuitenkin väitöskirjatutkimuksen mukaan keskimäärin 2–3 vuotta pidempään kuin veljensä.
Myöhemmällä iällä urheilijat myös arvioivat terveytensä paremmaksi, harrastivat liikuntaa enemmän ja tupakoivat vähemmän kuin veljensä.
Sekin selvisi tutkimuksesta, että kestävyyslajien urheilijat elävät pidempään kuin voimalajien harrastajat.
– Huippu-urheilu tuo siis lisää elinvuosia, Kontro summaa.