Enää alle puolet suomalaisista lapsista on maksullisessa varhaiskasvatuksessa, kun tulorajat muuttuvat maaliskuussa
Varhaiskasvatusmaksut laskevat Suomessa maaliskuussa 2023. Hallitus päätti budjettiriihen yhteydessä laskea varhaiskasvatusmaksuja pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Käytännössä muutos toteutetaan korottamalla päivähoidon tulorajoja maaliskuun alussa 33 prosentilla.
Samansuuruinen korotus tulorajoihin tehtiin vuonna 2021. Tulevan muutoksen jälkeen enää alle puolet suomalaisista varhaiskasvatuksen asiakkaista maksaa palvelusta.
– Liu’utaanko kohti maksutonta varhaiskasvatusta hallitsemattomasti? kysyy Kuntaliiton varhaiskasvatuksesta vastaava kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.
Lahtisen mukaan yhteiskunnassa ei ole käyty riittävää keskustelua siitä, halutaanko Suomeen maksuton varhaiskasvatus. Poliittiset päätökset näyttävät kuitenkin vievän siihen suuntaan.
Tällä hetkellä varhaiskasvatus on maksutonta noin 25–40 prosentille sen asiakkaista kunnasta riippuen. Lahtisen mukaan maaliskuussa tuleva muutos nostaa kokonaisuudessaan maksuttomuuden määrän yli puoleen, joissakin kunnissa jopa 60 prosenttiin käyttäjistä.
– Pitäisi käydä keskustelua siitä, mihin nyt tehtävät muutokset voivat johtaa, Lahtinen toteaa.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) ei allekirjoita sitä, ettei keskustelua olisi käyty.
– Jokaisesta muutoksesta on olemassa päätös, ja keskustelua on käyty päätöksenteon yhteydessä.
Andersson muistuttaa, että monella puolueella, kuten hänen edustamallaan vasemmistoliitolla, on tavoitteena maksuton varhaiskasvatus Suomessa.
– Ymmärrys laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksestä oppimisen kannalta on lisääntynyt koko ajan. Pidän ihan loogisena pyrkiä siihen, että varhaiskasvatusta järjestettäisiin samoin periaattein kuin muutakin koulutusta, joka on maksutonta Suomessa kaikille siihen osallistuville.
Muutos koskee sekä varhaiskasvatusta että esiopetuksessa oleville järjestettävää täydentävää varhaiskasvatusta.
Suomessa on käynnissä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, joka kestää toukokuun 2024 loppuun. Kokeilussa on mukana 105 kuntaa. Kannatuskyselyiden kärjessä keikkuvat kokoomus ja SDP kannattavat kaksivuotista esiopetusta, joten mahdollisesti kokeilu muuttuu ensi hallituskaudella pysyväksi käytännöksi.
Se alentaisi maksuja entisestään, sillä esiopetus on Suomessa maksutonta.
Maksujen alentamisen odotetaan lisäävän varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää.
Lakiesityksessä on arvioitu osallistumisen lisääntyvän 2 900 lapsella vuoteen 2026 mennessä. Työllisyysvaikutusta on opetusministerin mukaan vaikea arvioida, koska edellisestä korotuksesta on vielä lyhyt aika. Vuoden 2021 muutokselta odotettiin 2 900 hengen työllisyysvaikutusta.
– Aiemmat odotukset antavat osviittaa kokoluokasta, Andersson sanoo.
Lakiesityksen tekstissä työllisyyden kasvuksi arvioidaan 1 900 henkilöä vuodesta 2023 vuoteen 2026.
Suomessa varhaiskasvatukseen osallistui viime vuonna noin kolme neljäsosaa 1–6-vuotiaista lapsista. Pohjoismainen taso on noin 90 prosenttia ikäluokasta, ja Suomen pyrkimys samaa tasoa kohti on kirjattu muun muassa hallituksen koulutuspoliittisen selontekoon.
Päivähoidon hankaluuksista ja suoranaisesta kriisistä on kuultu uutisia toistuvasti, ja esimerkiksi Helsingissä puuhataan tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen (kesk.) johdolla hätäkokousta tilanteen vuoksi.
Alan houkuttelevuutta tuskin parantaa se, että varhaiskasvatuksessa työskentelevät lähihoitajat näyttävät jäävän vaille vastaavia palkankorotuksia, kuin mitä terveydenhoidossa työskentelevät lähihoitajat saivat syksyn palkkaneuvotteluissa.
Keskustelua on käyty myös siitä, pitäisikö varhaiskasvatuksen työntekijöiden koulutusvaatimuksia väljentää. Viimeksi vaatimuksia muutettiin vuonna 2018.
Kuntaliiton Jarkko Lahtinen pohtii, oliko nyt oikea aika päätökselle, joka on omiaan lisäämään varhaiskasvatuksen käyttäjien määrää.
– Tämä tulee hyvin nopeasti edellisen muutoksen jälkeen, ja siksi asiaa olisi vielä voinut harkita. Ensin olisi tullut huolehtia työntekijöiden saatavuudesta ja vasta sen jälkeen olisi pohdittu tällaista muutosta, Lahtinen kritisoi.
Edellisellä muutoksella Lahtinen viittaa elokuussa 2021 voimaan tulleeseen maksurajojen korotukseen.
Opetusministeri Andersson seisoo tehdyn päätöksen takana, mutta hänkin näkee, ettei laatu saa unohtua päätöksiä tehtäessä. Tällä hallituskaudella on päivähoidon maksuja alennettu 140 miljoonalla eurolla, ja edellisellä hallituskaudella myös 70 miljoonalla.
– Päätökset, joilla halutaan kasvattaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, ovat totta kai hyviä. Rahaa pitää kuitenkin riittää myös varhaiskasvatuksen laadun eli työskentelyolosuhteiden parantamiseen. Ryhmäkokojen pitää olla kohtuullisia, ja kaikkiin ryhmiin pitää saada esimerkiksi riittävästi avustavaa henkilöstöä, Andersson listaa.
Anderssonin mukaan tärkeää on jatkaa päivähoidon laatuun investoimista myös seuraavalla hallituskaudella.
– Ei ole kestävää, jos rahaa käytetään vain osallistumisasteen nostamiseen, mutta emme samanaikaisesti huolehdi siitä, että varhaiskasvatus on laadukasta ja ala on houkutteleva ammattilaisten työskennellä.
Varhaiskasvatuksesta perittävä asiakasmaksu määräytyy perheen koon ja tulojen sekä lapsen varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella.
Lakiesityksen mukaan maaliskuun alussa kahden hengen perheen tuloraja nousee nykyisestä 2 913 eurosta 3 874 euroon. Kolmehenkisen perheen tulorajaksi tulee 4 998 euroa ja nelihenkisen perheen 5 675 euroa. Jos perheen tulot ovat alle rajojen, päivähoito on maksutonta.
Hallituksen on määrä antaa lakiesitys eduskunnalle torstaina.
Hallitus on perustellut maksujen alentamista sillä, että se parantaa lapsiperheiden taloudellista asemaa nousevien elinkustannusten aikana. Maksutuottojen aleneminen korvataan kunnille kohdistamalla niille aiempaa suurempi osa yhteisöveron tuotosta.
