"En missään tapauksessa ampuisi alas" – SDP:n Mäkynen pitää Saarikon veroavausta hyvänä
SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen pitää työn verotuksen alentamista hyvänä tavoitteena hallituskauden lopulla.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi tänään Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä, että hän aikoo ajaa ansiotulon veronkevennyksiä jo vuoden 2023 budjettiin.
– En missään tapauksessa ampuisi ehdotusta alas. Tavoite siitä, että hallituskauden lopussa vielä laskettaisiin työn verotusta, on sinänsä hyvä, Mäkynen sanoo Suomenmaalle.
Mäkynen kuitenkin täsmentää, että avaus nostaa pöydälle kysymykset valtiontalouden kokonaisuudesta ja sen pidemmästä näkymästä.
– Kysymys kuuluu, kuinka veronalennus katetaan? Tarkoittaako se, että veroja nostetaan jostain muualta, menoja leikataan jostain vielä enemmän vuonna 2023 vai onko ajatus, että työllisyys ja kasvu tuovat pelivaraa? Vai nähdäänkö se investointina talouskasvuun ja verotusta lähdetään alentamaan velalla?
Mäkynen sanoo, että Suomen talouden näkymä on edelleen sumea, ja ennusteet vuoden 2023 taloustilanteesta vaihtelevat.
– On vähän kysymysmerkki, onko siinä vaiheessa vielä tarvetta elvyttävälle talouspolitiikalle. Useimpien näkemys on, että ei ole. Silloin verotuksen keventäminen elvytysnäkökulmasta ei ole perusteltua.
– Mutta riskinä on, että talouskasvu hiipuu. Työn verotuksen keventäminen voi olla yksi keino työllisyyden parantamiseen.
Mäkysen mielestä on tärkeintä, että Suomen kasvu- ja tuottavuuskehitys saa buustia tutkimus- ja koulutusinvestointien myötä.
Parlamentaarista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöryhmää johtava Mäkynen sanoo, että ensisijaista olisi päästä vuonna 2023 häämöttävistä tieteen leikkauksista tieteen ja tutkimuksen investointeihin.
– Jos veronalennuksista puhutaan, silloin on tietysti pöydällä koko valtion budjetti. Silloin pitää katsoa, missä määrin leikkaukset ovat perusteltuja, jos ollaan samaan aikaan valmiita keventämään verotusta.
Mäkynen toteaa, että veronalennukset ja leikkaukset voivat mennä talouspoliittisesti vastakkaisiin suuntiin tai samaan suuntaan.
– Se riippuu siitä, miten ne mitoitetaan ja tehdään ja mikä on tavoite. Onko tavoite tasapainottaa valtion talous lyhyellä aikavälillä vai saada kasvua aikaan ja tasapainottaa talous kasvun kautta?
Saarikko sanoi Pörssitalolla pidetyssä veropäivässä Helsingin Sanomille, että tämän hallituksen viimeinen päätöksentekoikkuna on budjettiriihessä 2022, ja veronalennus on silloin pöydällä.
– Harvoin neljään vuoteen on mahtunut talouspoliittisesti näin monenlaiset maisemat. Siksi olen avoin sille että hallitukseen mahtuisi vielä ratkaisuja veronalennuksista, valtiovarainministeri totesi.
Saarikon mukaan nähtäväksi jää, onko ansiotuloverotuksen alennukseen edellytyksiä.
– Tunnistan kyllä, että kaikki eivät hallituksessa ehkä ole kanssani samaa mieltä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson tyrmää Saarikon veroavauksen suoralta kädeltä.
– Hän (Saarikko) ennakoi aivan oikein, että asiasta ei ole hallituksessa yhteisymmärrystä, Andersson kirjoittaa Twitterissä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmää johtava Jussi Saramo ei myöskään innostunut Saarikon ehdotuksesta.
– Ensin vaaditaan jättileikkauksia (”paluu kehyksiin”) tieteestä ja tutkimuksesta lähtien, sitten ehdotetaan tällaista vastoin kaikkea järkevää suhdannepolitiikkaa, Saramo tviittaa.
Valtiovarainvaliokunnan verojaostossa vaikuttava oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja Matias Marttinen pitää Saarikon avausta epäuskottavana.
– Juhlapuheissa Saarikko mielellään keventää työn ja yrittämisen verotusta, mutta todellisuudessa hallitus on kiristänyt verotusta yli 700 miljoonalla. Lisäksi Saarikon johtama valtiovarainministeriö valmistelee uutta maakuntaveroa, josta tulee veronkorotusautomaatti työnteolle. Ministerin puheet ja teot eroavat kuin yö ja päivä, Marttinen sanoo tiedotteessa.