Työpaikan löytänyt turvapaikanhakija voi tulevaisuudessa saada helpommin oleskeluluvan työn perusteella
Sisäministeriö selvittää, miten kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka ovat työllistyneet, voisivat jatkossa saada joustavammin oleskeluluvan työn perusteella.
– Oleskeluluvan myöntäminen työn perusteella edellyttää, että hakijalla on voimassaoleva passi. Sellaista ei kaikilla turvapaikanhakijoilla ole. Sisäministeriön selvittelyssä oleva muutos koskisikin käytännössä matkustusasiakirjan hankkimisen helpottamista, sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Minna Hulkkonen sanoo STT:lle.
Hallitusohjelman mukaisessa hankkeessa selvitetään, miten Suomi voisi myöntää tässä tapauksessa hakijalle oleskeluluvan ja muukalaispassin rajoitetuksi ajaksi, kunhan kaikki muut oleskeluluvan edellytykset täyttyvät.
Oleskeluluvan edellytyksiin kuuluu muun muassa se, että hakija ei vaaranna yleistä järjestystä tai turvallisuutta eikä häntä ei ole määrätty maahantulokieltoon.
Onko riskinä, että tämä lisää turvapaikanhakijoiden riippuvuutta työnantajista, joista osa voi käyttää näiden heikkoa asemaa hyväkseen?
– Olisi sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta parempi, että henkilöt voisivat tehdä työtä laillisesti oleskeluluvalla. Lakimuutoksen lähtökohtana olisi, että oleskeluluvan myöntämisen kaikki muut edellytykset kuin matkustusasiakirjavaatimus täyttyvät. Tätä kautta tulevat arvioiduiksi myös esimerkiksi työsuhteen ehdot sekä työnantajan ja työntekijän edellytykset, Hulkkonen sanoo.
Jos kaikki muut luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, henkilö voisi jatkaa työskentelyä Suomessa työntekijän oleskeluluvalla. Lisäksi hän voisi muukalaispassin avulla matkustaa hankkimaan oman maansa passin kotimaansa viranomaisilta tai heidän konsulaatistaan toisesta valtiosta.
– Nyt asiakirjan hankkiminen voi olla vaikeaa, jos henkilön kotimaalla ei ole edustustoa Suomessa, Hulkkonen sanoo.
Siitä, miten isoa joukkoa mahdollinen uudistus koskisi, on vaikea arvioida, sillä luvatta maassa oleskelevien tarkka määrä ei ole tiedossa, Hulkkonen sanoo.
Poliisin tekemän selvityksen mukaan Suomessa oleskeli toissa vuonna noin 220–900 ihmistä, jotka olivat saaneet kielteisen turvapaikka- ja maastapoistamispäätöksen, mutta eivät olleet poistuneet maasta. Kuntaliitto arvioi viime kesänä heidän määräkseen noin 700–1100.
– Selvityksen kohteena olevan lakimuutoksen kohderyhmä on kuitenkin ne henkilöt, jotka ovat työllistyneet, ja heidän määränsä on huomattavasti pienempi, Hulkkonen sanoo.
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen kuvaa selvitystä hyväksi aluksi, sillä passin puute on monille turvapaikanhakijoille iso ongelma.
Hän kuitenkin pitää mahdollisen uudistuksen lähtökohtaa vielä varsin kapeana.
– On ihmisiä, jotka eivät pysty hankkimaan passia tästä huolimatta tai jos pystyvät, sitä ei hyväksytä. Jos esimerkiksi somalit hankkivat kotimaansa passin, sitä ei Suomessa hyväksytä. Myös tällaiseen ongelmaan on tarve vastata, hän sanoo.
Lisäksi passin hankinta voi olla monille käytännön syistä vaikeaa, jos siteet lähtömaahan ovat heikot. Esimerkiksi Afganistanista tulleista pakolaisista osa ei välttämättä ole asunut koskaan Afganistanissa, vaikka he olisivat syntyneet siellä, vaan he ovat eläneet maan konfliktin vuoksi useita vuosia naapurimaissa Iranissa tai Pakistanissa ennen Suomeen hakeutumista.
– Heillä ei välttämättä ole alkujaankaan ollut Afganistanin passia tai henkilökorttia. Tällöin voi olla vähän vaikeaa todistaa suurlähetystössä henkilöllisyyttään passin saamiseksi, Korhonen sanoo.