Syksyn kirjoitukset eivät tuoneet suuria muutoksia STT:n lukiovertailuun – viime kevään oppimisvajetta on paikattu valtiontuen avulla

Hyviksi havaitut toimintamallit ovat jo tiedossa ensi kevään ylioppilaskirjoitusten järjestelyjä varten.
Ylioppilaskirjoitukset

STT:n lukiovertailun ykköslukiot pysyivät syksyn ylioppilaskirjoitustenkin jälkeen samoina kuin keväällä. Suurten lukioiden ykkönen on kärkisijaa vuodesta 2018 pitänyt Turun Katedralskolan, jossa ylioppilastutkinnon suoritti 87 abiturienttia. Pienten kärkeen taas nousi viime vuoden 15. sijalta Enontekiön Erälukio, tutkinnon suorittaneita kokelaita oli tänä vuonna neljä.

Kesän ja alkusyksyn rauhallinen koronatilanne on näkynyt siinä, että keväisen etäopetuksen kaltaisilta suurilta muutoksilta on syksyllä pitkälti säästytty. Pienempiä viilauksia on sen sijaan tehty.

Katedralskolanissa lukujärjestys on kuluvalla jaksolla rytmitetty niin, että yhden päivän aikana kullakin opiskelijalla on vain paria ainetta. Näin opetusryhmät eivät pääse sekoittumaan yhtä paljon kuin tavallisesti.

–  Toivon muutenkin, että jos opiskelijoilla on vähän pitempiä tunteja ja vain yhtä tai kahta ainetta päivässä, se edesauttaa sitä, että he voivat keskittyä näihin opintoihin, sanoo rehtori Marianne Pärnänen.

Ennen syksyn kirjoituksia kaikille Turun abeille tarjottiin mahdollisuus myös seurata opetusta etänä.

–  Jännittävää on, että sen jälkeen monet tulivat kysymään, saavatko jatkaa tällä systeemillä. Kuten muuallakin yhteiskunnassa, yksi malli ei sovi kaikille, vaan jotkut ovat sitä mieltä, että etäopetus on parempi kuin lähiopetus ja päinvastoin. Meitä on kaikenlaisia, Pärnänen sanoo.

Enontekiön Erälukiossa taas jotkut opettajat ovat tarvittaessa opettaneet kotoa etäyhteyden välityksellä luokkahuoneessa olevia lukiolaisia, kertoo rehtori Riitta Peltovuoma. Lähiopetuksessa pyritään kuitenkin pysymään niin paljon kuin mahdollista.

–  Osa kylistä on sellaisia, että verkkoyhteydet voivat olla heikkoja. Ja toistaiseksi oppilailla on kyllä ollut se, että he tarvitsevat kontaktin opettajaan. Oppiminen on kuitenkin helpompaa, kun on läsnä, hän sanoo.

Kevään etäopetuksesta ja poikkeuksellisesta tilanteesta jäi Katedralskolanin Pärnäsen mukaan hieman oppimisvajetta.

–  Kyllä se ainakin näkyi nyt syksyllä, että jotkut olivat vähän pudonneet kärryiltä. Tuntui siltä, etteivät he ihan hallinneet tiettyjä aineita juuri siksi, että oli sitä etäopetusta, hän sanoo.

Joidenkin opiskelijoiden on myös vaikeampi laittaa korona-ajatukset sivuun ja keskittyä opintoihin. Koronatilanteesta johtuvia vaikeuksia oppimisessa on tilkitty valtionavustuksella, jonka kokonaissumma on yhteensä 17 miljoonaa euroa.

–  Meillä annetaan tukiopetusta, jos sitä tarvitaan, ja jotkut ryhmät on jaettu kahtia tai niin poispäin. Sillä tavalla yritämme saada nämä reiät kiinni, että kaikki opiskelijat pystyvät jatkamaan normaalisti, Pärnänen kertoo.

Myös Erälukiossa koronatukea käytetään tarvittaessa tukiopetuksen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen. Rehtori Peltovuoma kuitenkin arvelee, että lukion pieni ryhmäkoko on ehkäissyt erikoisten olojen vaikutusta oppimiseen.

Näillä näkymin vaikuttaa siltä, että myös ensi kevään ylioppilaskirjoitukset joudutaan toteuttamaan koronan varjossa. Katedralskolanissa ja Erälukiossa kirjoitusten järjestelyissä ei ole juurikaan muutoksia tehtävänä.

–  Luulen, että koronat ovat vielä nurkissa, ja koska mallit on nyt pari kertaa kokeiltu, mennään sen kaavan mukaan. Tiedämme, miten pitää toimia, Pärnänen sanoo.