Sisäministeriön työryhmä: Maalittamisen uhrin asemaa parannettava – työnantajien tulisi laatia toimintaohjeet työn takia kohteeksi joutuville
Sisäministeriön työryhmä esittää useita toimenpiteitä, joilla pyritään tehostamaan maalittamisen vastaisia toimia. Viime keväänä asetetun työryhmän raportti julkaistiin tänään.
Ehdotuksiin sisältyy muun muassa maalittamisen uhrin aseman parantaminen poliisitoiminnassa. Työryhmä ehdottaa, että poliisin osaamista maalittamisjuttujen tutkinnassa lisätään ja poliisilaitosten välisiä eroja pienennetään.
Työryhmän mukaan keskeinen ongelma on, että maalittamisessa yksittäinen teko voi olla lievä eikä välttämättä täytä rikoksen tunnusmerkistöä. Silti tapaukset voivat yhdessä muodostaa vakavan rikoskokonaisuuden.
Työryhmän kuulemien asiantuntijoiden mukaan poliisin ja muiden viranomaisten toiminta maalittamisjutuissa on kehittynyt viime vuosina.
Silti poliisilaitosten välillä on yhä eroja siinä, miten maalittamisjuttuihin reagoidaan ja miten niitä tutkitaan, raportissa sanotaan. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten maalittamisen uhrien oikeudet toteutuvat.
Työryhmä esittää, että maalittamisen uhrien ohjaamista tukipalveluihin vahvistetaan. Ehdotuksiin kuuluu myös, että työnantajien tulisi laatia toimintaohjeet tilanteisiin, joissa ihminen joutuu työnsä takia maalittamisen kohteeksi.
Maalittamisen laajuuden selvittämiseksi olisi toteutettava tutkimushanke, työryhmä katsoo. Ryhmän mukaan luotettavan tiedon saaminen edellyttää, että tiedonkeruu perustuu yhteiseen määritelmään maalittamisesta.
Työryhmän esittämän määritelmän mukaan ”maalittaminen on toimintaa, jossa yksittäinen henkilö omin toimin tai muita mobilisoimalla käynnistää tai kannustaa yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän, joka voi olla suoraa tai epäsuoraa”.
Maalittamisen keinoja ovat muun muassa mustamaalaaminen, yksityisluonteisten tietojen levittäminen tai uhkaaminen. Tavoitteena on vaikuttaa ihmisiin tai instituutioihin sekä niitä kohtaan tunnettuun luottamukseen.
Maalittamisen kohteina ovat olleet esimerkiksi poliitikot, virkamiehet, poliisit, syyttäjät ja tuomarit.
Työryhmän puheenjohtajana toimi kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä. Ryhmässä oli mukana edustajia muun muassa poliisista ja oikeusministeriöstä.
Maalittamiseen liittyvän lainsäädännön tarkastelu ei kuulunut työryhmän tehtäviin. Lainsäädäntöä on aiemmin arvioinut valtioneuvoston kanslian pyynnöstä oikeustieteen tohtori, käräjätuomari Mika Illman.
Hän katsoi joulukuussa julkaistussa selvityksessään, ettei maalittamisen kriminalisointi uudella säännöksellä ole tarpeen, sillä maalittamista voidaan torjua jo nykyisellä lainsäädännöllä kohtuullisen hyvin.
Illmanin mukaan laittoman uhkauksen säätäminen virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi pitäisi kuitenkin toteuttaa viipymättä. Hallitus antoi asiasta lakiesityksen eduskunnalle marraskuussa.