Tutkimus: Pandemia jakaa suomalaisia aktiivisiin ja passiivisiin liikkujiin – vaikuttanut pahimmin nuorimpien poikien askelmääriin

Arkiliikunta

Koronapandemia ja siitä seuranneet rajoitukset vaikuttavat vaihtelevasti suomalaisten liikuntaharrastukseen.

Valtion liikuntaneuvoston tutkimuksen perusteella lasten ja nuorten liikkuminen väheni keväällä merkittävästi erityisesti arkipäivinä, mutta iäkkäiden liikuntaan pandemia vaikutti odotettua vähemmän.

Lasten ja nuorten arkiliikunta väheni kahden vuoden takaiseen verrattuna jopa kymmeniä prosentteja.

Muutos johtui koulupäiväisen liikunnan ja koulumatkaliikunnan vähenemisestä. Samalla pandemia jakoi nuoret liikunnallisesti aktiivisiin ja vähän liikkuviin. Toimintarajoitteisilla nuorilla liikunta väheni muita yleisemmin.

Nuoret kertoivat liikkumisen yleisimmäksi esteeksi koulutehtävien kuormituksen etäopiskelussa.

Pandemia vaikutti myös liikunnan sisältöön, kun ihmiset vaihtoivat sisä- ja ryhmäliikunnan ulko- ja hyötyliikuntaan.

Tutkimuksessa selvitettiin pandemian vaikutuksia keväästä kesään.

–  Lopulliset koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan selviävät mahdollisesti vasta vuosien kuluttua, liikuntaneuvosto arvioi tiedotteessaan.

UKK-instituutin toukokuussa tekemässä tutkimuksen osiossa lasten askeleiden määrä jopa romahti.

Päivittäisten askeleiden määrä väheni iän ja sukupuolen mukaan vaihdellen 1  000–3  000 askelta Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa tehdyssä mittauksessa.

Pandemia vaikutti pahimmin nuorimpien poikien askelmääriin.

Lasten ja nuorten liikuntamäärä väheni erityisesti kouluaikana. Viikonloppujen liikuntamäärissä ei havaittu yhtä selkeitä muutoksia.

–  Eroja lasten ja nuorten askelten päiväkohtaisessa lukumäärässä näyttää selittävän erityisesti koulumatkojen ja koulupäivän aikaisen liikkumisen kuten välituntien puute, UKK-instituutin hallintojohtaja Anne-Mari Jussila totesi UKK-instituutin tiedotteessa.

Tutkimukseen osallistui koulujen etäopetusvaiheessa 255 lasta ja nuorta. Tuloksia verrattiin keväällä 2018 tehdyn lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimuksen lukuihin.

Liikemittarin avulla toteutetussa tutkimuksessa kartoitettiin 1.-, 3.-, 5.-, 7.- ja 9.-luokkalaisten liikuntakäyttäytymistä.

Liikuntaneuvoston selvityksen mukaan pandemia vähensi työmatkaliikuntaa, mutta liikunnan kokonaismäärä ei työikäisillä vähentynyt.

Iäkkäillä liikunnan määrä väheni ennakoitua vähemmän, sillä suurin osa on ”vähintään ylläpitänyt” liikkumista.

Urheilijoilla on ollut korona-aikana aiempaa vähemmän loukkaantumisia ja infektioita.

Pandemialla ei havaittu merkittäviä psyykkisiä vaikutuksia, mutta osa urheilijoista koki silti pandemian ”kuormittavaksi”.

–  Rajoitusten vaikutuksia väestön liikkumiseen on tärkeä arvioida suunniteltaessa rajoitustoimenpiteitä. Väestön liikkumista on tuettava myös kriisiaikana. Huomiota tulee kiinnittää etenkin vähän liikkuviin, iäkkäisiin, toimintarajoitteita kokeviin ja heikossa yhteiskunnallisessa asemassa oleviin, liikuntaneuvosto viitoitti jatkonäkymiä.