Maahanmuuttokaan ei pelasta Suomea koululuokkien kutistumiselta

Vuonna 2040 Suomessa väestön määrä kasvaa tasaisesti, mutta samalla lasten määrä vähenee nopeasti ja iäkkäiden ihmisten lukumäärä kasvaa vahdilla. Maahanmuuton vuoksi väestön määrä kasvaa erityisesti suurissa kaupungeissa, mutta pienemmillä paikkakunnilla väestö vähenee voimakkaasti.

Näin ennustaa konsulttiyhtiö MDI tuoreessa väestöennusteessaan vuosille 2023–2040.

– Maahanmuuton merkitys on sen takia suuri, että seuraavien 20 vuoden aikana se on ainoa tekijä, joka voi vahvistaa Suomen työikäisen väestön kehitystä, sanoo MDI:n asiantuntija Rasmus Aro STT:lle.

Aron mukaan maahanmuutto ei pysty korjaamaan alueellisesti eriytynyttä kehitystä, jos maahanmuuttajat eivät jää asumaan myös pienemmille paikkakunnille.

Työllistymismahdollisuudet vaillinaisellakin Suomen kielen taidolla sekä elämän sosiaaliset puolet, kuten kotiutuminen paikkakunnalle, ovat Aron mukaan tärkeitä tekijöitä. Monet maahanmuuttajat ovat kiinnostuneita asumaan alueilla, joissa on jo jonkin verran maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Myös mahdollinen syrjintä esimerkiksi työnhaussa tai muussa elämässä kannustaa muuttamaan pois.

Maahanmuuttajataustaisten innokkuus muuttaa pääkaupunkiseudulle kertoo Aron mukaan siitä, että Suomessa ei ole toistaiseksi täysin onnistuttu maahanmuuttajien kotouttamisessa.

– Kyllä se karua kieltä puhuu, että meillä on monia maakuntia, joista yli puolet maahanmuuttajista muuttaa muualle Suomeen.

Aro kertoo, että vain Uusimaa ja vähäisessä määrin Varsinais-Suomi saavat muuttovoittoa maan sisällä muuttavista maahanmuuttajista. Jopa Pirkanmaa oli 2010-luvulla muuttotappioalue maahanmuuttajien suhteen.

– Riski ei ole siinä, pärjäävätkö suuret kaupungit, vaan se, pysyvätkö muut paikkakunnat pinnalla myös tulevaisuudessa, Aro varoittaa.

Aro sanoo, että Suomi on poikkeuksellisen hankalassa maahanmuuttotilanteessa muihin pohjoismaihin verrattuna. Suomessa maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat keskittyneet asumaan pääkaupunkiseudulle poikkeuksellisen sankoin joukoin.

– Tämä on erityisesti Suomen haaste. Esimerkiksi Ruotsissa monet keskisuuret kaupungit porskuttavat ihan hyvin eteenpäin ja monet maaseutukunnatkin pärjäävät aika hyvin. Sama koskee jossain määrin Tanskaa ja erityisesti Norjaa.

Tämä johtuu Aron mukaan siitä, että muihin Pohjoismaihin on muutettu muualta paljon pidempään kuin Suomeen, mikä on osaltaan pitänyt yllä nuorempaa väestörakennetta. Maahanmuutto myös jakaantuu tasaisemmin muissa Pohjoismaissa suurten kaupunkien ja muiden paikkojen välillä. Lisäksi syntyvyys ei ole laskenut muissa Pohjoismaissa yhtä reippaasti kuin Suomessa.

Aron mukaan lasten määrän romahtaminen ja väestön voimakas ikääntyminen ovat kehityskulkuja, jotka ovat Suomessa edessä joka tapauksessa maahanmuuton määrästä huolimatta. Vaikka maahanmuutto jatkuisi korkealla tasolla, koululuokat pienenevät monessa kunnassa matalan syntyvyyden vuoksi.

– Kunnissa joudutaan valmistautumaan sellaiseen tulevaisuuteen, että peruskouluikäisiä on jopa viidennes tai neljännes vähemmän kuin aiemmin.