Energiavirasto: Sähkön tehomaksun kynnykseksi kahdeksan kilowattia

Sähkön tehomaksu käynnistyy kotitalouksilla, kun 60 minuutin keskiteho ylittää kahdeksan kilowatin tehokynnyksen, kertoo Energiavirasto.

Energiaviraston maanantaina julkaiseman määräyksen mukaan asiakkaille on jatkossakin tarjottava vaihtoehtoisia sähkönjakelun tuotteita, joten kotitalouksilla säilyy mahdollisuus valita tehomaksuton yleissähkötuote.

Viime vuoden lopulla lausuntokierroksella olleessa Energiaviraston määräysluonnoksessa esitettiin, että tehomaksua olisi peritty viisi kilowattia ylittävältä tehon osalta, mikä herätti paljon keskustelua.

Esimerkiksi Omakotiliiton mielestä Energiaviraston tuolloin esittämä malli olisi ollut pientaloasukkaiden näkökulmasta kohtuuton. Omakotiliitto varoitti, että jo pientalolle tavanomaisen kuuden kilowatin tehoisen saunan lämmittäminen olisi johtanut tehomaksukynnyksen ylittymiseen.

Energiavirasto päätyi lopulta nostamaan tehokynnyksen viidestä kilowatista kahdeksaan kilowattiin saatujen lausuntojen ja sisäisen arvion perusteella.

Yksikönpäällikkö Tiina Karppisen mukaan tehokynnyksen nostamiseen ei vaikuttanut minkään yksittäisen sidosryhmän antama palaute, vaan lausuntopalautetta katsottiin kokonaisuutena.

Karppisen mukaan palautteessa oli runsaasti näkemyksiä, joiden mukaan kynnys olisi pitänyt pitää viidessä kilowatissa. Toisaalta osa olisi halunnut poistaa kynnyksen kokonaan.

Nostoon vaikutti muun muassa se, että kotitalouksien tehonkäyttö on kasvanut vuodesta 2017, jonka lukemiin aiempi esitys perustui.

– Näistä syistä erityisesti nähtiin perusteluna se, että katsotaan kynnyksen määräytymistä meidän aloitteemme vaihteluvälin ylärajasta, Karppinen sanoi tiedotustilaisuudessa. 

Nyt asetettua kahdeksan kilowatin tehokynnystä korkeampi kynnys heikentäisi Energiaviraston mukaan tehomaksun ohjausvaikutusta.

Energiaviraston maanantaina julkistama määräys yhtenäistää ja selkeyttää sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelun perusteita viimeistään vuoden 2029 alusta alkaen. Verkkoyhtiöt voivat siirtyä uusiin hinnoitteluperusteisiin jo tätä aiemmin.

Karppisen mukaan tehomaksujärjestelmä ei juuri hetkauta kerrostaloasujia. Asuntokuntien määrällä mitattuna kerrostaloasuminen on Suomen yleisin asumismuoto.

– Kerrostaloasujille tällä määräyksellä ja tuotteilla, joissa on tehomaksukomponentti, ei ole vaikutusta, koska todennäköisesti heille edelleen soveltuvin tuote on yleissiirtotuote, Karppinen sanoi.

Sähkön jakelun yleissiirtotuotteessa ei ole tehomaksukomponenttia.

Energiaviraston mukaan asiakkaan kannattaa tutustua omaan tehon käyttöönsä esimerkiksi verkkoyhtiön palvelussa, kun hän valitsee kotitalouteensa sopivaa sähkönjakelun tuotetta. 

– Jos asiakas siirtyy tehomaksulliseen tuotteeseen, perusmaksun osuuden tulisi pienentyä. Tehomaksu ei ole siis nykyiseen jakelulaskuun lisättävä ylimääräinen maksu, Energiavirasto painottaa tiedotteessaan.

Tehomaksullisen tuotteen valinneilla asiakkailla tehomaksu määräytyy kuukauden korkeimman 60 minuutin sähkönkäytön keskitehon perusteella. Energiaviraston mukaan sen asettamat tehokynnys ja mittausjakso varmistavat kotitalouksille mahdollisuuden ajoittaa ja ohjata kulutusta ja hyötyä ohjauksesta taloudellisesti.

Energiaviraston mukaan tehomaksujärjestelmälle on tarvetta, kun sähköverkkoja kehitetään kestämään korkeimmat yhtäjaksoiset tehopiikit, mistä aiheutuu verkon vahvistamiskustannuksia.

– Tehomaksulla voidaan ohjata verkon käyttäjiä tasaamaan kulutuspiikkejään, ja tämä voi hillitä verkon investointipaineita ja sitä kautta jakelumaksujen yleistä nousua, Energiaviraston analyytikko Jaakko Kennilä sanoi tiedotustilaisuudessa.

– Tehokomponentilla voidaan jyvittää maksut tarkemmin niille, jotka verkon kustannuksia eniten aiheuttavat, Kennilä jatkoi.