EK haluaa valtiolta ketterää päätöksentekoa – kansalaisten arkea pitäisi helpottaa virastojen aukioloaikoja pidentämällä ja digipalveluita parantamalla  

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa lisätä virastojen aukioloaikoja. Asiasta kerrotaan EK:n julkaisemassa Ketterä valtio -raportissa, jossa annetaan vinkkejä julkisen päätöksenteon parantamiseen.

EK:n mielestä suomalaisilla on tarpeita laajempiin aukioloaikoihin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Monille asiointi virastossa tai vaikkapa neuvolakäynti virka-aikana on käytännössä mahdotonta.

Sähköisiä palveluita pitää suosia mahdollisuuksien mukaan, raportissa todetaan.

– Kansalaisten ja yritysten arkeen vaikuttavia konkreettisia helpotuksia syntyy esimerkiksi asiakaslähtöisyyttä ja julkisten palveluiden saavutettavuutta parantamalla sekä lisäämällä päätöksenteon ennustettavuutta, toteaa EK:n johtaja Tommi Toivola tiedotteessa.

Julkisen päätöksenteon pitäisi EK:n mukaan nopeutua, mutta olla samaan aikaan pitkäjänteistä, ennakoitavaa ja laadukasta.

Pullonkaulana ovat raportin mukaan muutoksista päättämisen ja niiden toimeenpanon vaikeus sekä ajallinen kesto. Myös hallinnon asiakaspalveluasenteissa on toisinaan toivomisen varaa. 

– Ripeä puuhastelu on vahingollista, jos päätökset ovat huonoja. Poliittinen prosessi – äänten kalastelu, median paine – usein kannustaa poliittisia päätöksentekijöitä reagoimaan nopeasti tuoreisiin talouslukuihin, raporttia kirjoittanut, pitkäaikainen virkamies Pentti Pikkarainen varoittaa.

Nopeus ei siis korvaa laatua ja saattaa olla sen vihollinen.

– Huonojen poliittisten päätösten korjaaminen voi osoittautua erittäin vaikeaksi ja hitaaksi, joskus jopa mahdottomaksi. Tällöin niiden yhteiskunnalliset kustannukset voivat muodostua hyvinkin suuriksi, Pikkarainen muistuttaa.

Hallinnon rakenteet vaativat EK:n mukaan uudistamista, mutta se ei saisi synnyttää uusia instituutioita.

Nykyisten toimijoiden työnjakoa pitäisi täsmentää ja ministeriöiden sisäistä työnjakoa selkeyttää.

– Poliittisten valtiosihteereiden tärkein tehtävä on johtaa hallitusohjelman toimeenpanoa ja hallituksen muiden linjausten läpiviemistä. Kansliapäälliköt taas ovat ministeriöiden ylimpiä hallinnosta vastaavia johtajia, Pikkarainen kertoo. 

– On naiivia väittää, että virkamiehet eivät edistä omia poliittisia näkemyksiään ja etteivät he tarvittaessa eri tavoin jopa jarruta hallituksen toimintaa, hän jatkaa.

Ministeriöiden ylimmän johdon – kansliapäälliköt, osastopäälliköt, yksiköiden päälliköt – palkinnassa pitäisikin Pikkaraisen mukaan siirtyä tulospalkkaukseen. 

– Merkittävä osa, 15–30 prosenttia, palkasta pitäisi määräytyä sen mukaan, miten virkamies on onnistunut hallitusohjelman edistämisessä, ratkaisuvaihtoehtojen kehittämisessä ja vaihtoehtojen vaikutusarvioinnissa, Pikkarainen esittää.

Pikkaraisen mukaan merkittävä osuus poliittisen johdon ja virkamieskunnan kommunikaatiosta ja todellisesta päätöksenteosta tapahtuu ministerien erityisavustajien ja virkamieskunnan kanssakäymisessä. 

EK:n raportissa on erilaisia ehdotuksia yhteensä 19 kappaletta. Lisäksi kaksi julkisen päätöksenteon asiantuntijaa, Pentti Pikkarainen ja Matti Wiberg kertovat näkemyksiään.

Pikkaraisen näkemykset perustuvat hänen pitkään uraansa virkamiehenä muun muassa valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastosta vastaavana ylijohtajana. Wiberg on tietokirjailija ja ahkera yhteiskunnallinen keskustelija.