Ehdotus europarlamentista: Itä-Suomeen erityistalousalue
Euroopan parlamentin jäsen Mauri Pekkarinen (kesk./Renew Europe) katsoo, että Itä-Suomi olisi nimitettävä kansalliseksi ”nettonollalaaksoksi”, eli erityistalousalueeksi uuden EU-asetuksen mukaisesti.
EU:ssa saavutettiin alkuvuodesta sopu nettonollateollisuussäädöksestä, joka perustuu EU:n vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on lisätä puhtaan teknologian tuotantoa EU:ssa. Lopullisen sinettinsä asetus saa huhtikuussa EU-parlamentin täysistunnossa. Pekkarinen toimi yhtenä asetuksen parlamentin neuvottelijoista.
EU pyrkii nettonollateollisuussäädöksellä lisäämään sellaisten teknologioiden valmistuskapasiteettia, jotka tukevat siirtymistä puhtaaseen energiaan ja joiden käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat erittäin vähäiset, olemattomat tai jopa negatiiviset.
Pekkarisen mukaan lainsäädännössä positiivista erityiskohtelua tulevat saamaan muun muassa bioteknologiat, aurinko- ja tuulivoima sekä ydinenergia.
Pekkarisen mielestä Itä-Suomi olisikin määriteltävä kansalliseksi ”nettonollalaaksoksi”. Hänen mukaansa nimitys mahdollistaisi Itä-Suomelle korkeamman profiilin EU:n sisällä koskien muun muassa uusiutuvaan energiaan liittyviä teollisuusinvestointeja.
– Toisekseen Itä-Suomi tulisi nopeutettujen lupakäsittelyjen piiriin. Nettonolla-asetus asettaa investointien lupakäsittelylle takarajat, joiden sisällä muun muassa hankkeita koskevat ympäristöluvat tulee käsitellä. Kolmantena alueelle tehtävät teollisuusinvestoinnit pääsisivät erilaisiin EU-rahoituksiin käsiksi suuremmalla tukiosuudella, Pekkarinen kirjoittaa tiedotteessaan.
Lisäksi Pekkarinen näkee, että nimitys olisi muistutus Brysselin suuntaan siitä, kuinka suuri EU:n itärajan alueiden tuen tarve on nyt, kun EU:ssa alkavat neuvottelut uudesta koheesiokaudesta. Pekkarinen on vaatinut EU:n itäisille rajamaakunnille uutta, omaa ulkorahaohjelmaa.
– Itä-Suomen tukemiseksi ja uusien näkymien avaamiseksi tarvitaan kaikkia keinoja. Nyt EU tarjoaa yhden konkreettisen työkalun, jolla itäiset alueet pääsisivät nykyistä paremmin kiinni uusiutuvaan ja kotimaassa tuotettuun energiaan liittyviin investointeihin ja niihin nojaavaan kasvuun, sanoo Pekkarinen.