Eeva Kalli väläyttää: Valtiolta "demotukea" pienydinvoimaloille
Ydinvoimalla tulee olemaan tärkeä rooli Suomen energiaomavaraisuuden turvaamisessa lähitulevaisuudessa.
Tämä kävi ilmi Suomen Yrittäjien järjestämässä paneelissa, jossa suurimpien eduskuntapuolueiden edustajat pohtivat ratkaisuja käsillä olevaan energiakriisiin.
Olkiluoto 3 -reaktorin viivästyminen ainakin tammikuuhun asti luo panelistien lääkkeeksi tarjoamien kulutusjoustojen lisäksi paineita myös uusille energiaratkaisuille.
Oma hankala kysymyksensä on Pyhäjoella tyhjillään olevan keskeneräisen ydinvoimalatontin tulevaisuus.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli nosti esiin pienreaktorit ja valtion roolin uusien ydinvoimaratkaisujen edesauttamisessa.
– Valtion pitää antaa vahva viesti markkinoille siitä, millä ehdoilla näihin pienempiin reaktoreihin kannattaa investoida. Meidän pitää olla tiukkana EU-sääntelyn kanssa. Valtion antama demotuki voisi olla yksi vaihtoehto luoda näkymää. Mukaan voidaan ottaa tutkimus ja lupaviranomaiset, heitti Kalli puheenvuorossaan.
Keskustelussa toistunut SMR eli pieni modulaarinen ydinreaktori on teholtaan tyypillisesti alle 300 megawatin reaktori. Näiden eteneminen toteutukseen asti on Eeva Kallin mukaan kuitenkin hidasta nykyisissä olosuhteissa.
– Tämmöiset hankkeet sitovat valtavia pääomia vuosikymmeniksi. Vaikka Säteilyturvakeskus on saanut rahoitusta hankkeen selvittämistyöhön, niin ei ole realismia, että SMR-reaktoritkaan olisivat heti käytössä, Kalli muistuttaa.
SDP:n Matias Mäkynen antoi varauksettoman tukensa Eeva Kallin ajatuksille.
– Sääntelykehikko ja toimintaympäristön vakaus ovat tärkeitä tekijöitä. Standardointia tarvitaan, hän totesi.
Perussuomalaisten Lulu Ranne kaipasi yhteistä ydinvoimastrategiaa Baltian maiden ja muiden Pohjoismaiden kanssa asioiden etenemiseksi nykyistä vauhdikkaammin.
– Vaikka meiltä puuttuu oikeastaan vain kattilanvalmistus, niin pienvoimaa ei heti synny, Ranne huomautti.
Kokoomuksen Kai Mykkänen muistutti Ruotsin tekemästä valtavasta ”ydinvoimakäänteestä”, josta Suomi voisi ottaa mallia.
– Nykyinen hinnoittelu ajaa sijoittajat satsaamaan tuulivoimaan. Muutoksen tahti on auttamatta liian hidas. Pidän yllättävänä, jos Pyhäjokea ei oteta ennen pitkää käyttöön. Vieressä on Raahen terästehdas, jossa vetytalous tulee olemaan merkittävässä roolissa, Mykkänen taustoitti.
Vihreiden Atte Harjanne ei ollut yhtä vakuuttunut Pyhäjoen tarjoamista mahdollisuuksista, vaikka puolue muuten suhtautuukin ydinvoimaan aiempaa myönteisemmin.
– Keino ei saa mennä päämäärän edelle. Kyseessä on kuitenkin kuopattu hanke. Mutta hyväksyntää ydinvoimaan löytyy silti. Helsingin valtuustokin on tehnyt päätöksen, että kaukolämpöä voidaan tuottaa myös ydinvoimalla, Harjanne muistutti.
Puolueiden edustajat eivät olleet silti myöntämässä täysin avointa valtakirjaa lisääntyville ydinvoimainvestoinneille.
Erityisesti tuulivoima tulee edelleen olemaan merkittävässä roolissa, kun puhutaan energiainvestoinneista. Kysymys on vain siitä, mistä saadaan säätövoimaa tuulettomien jaksojen varalle.
Lulu Ranne vaati säätövoimavelvoitetta käyttöön.
– Ei tuulivoimaa väkisin kannata lisätä. Tavoitetta voidaan siirtää eteenpäin niin, ettei 15 vuodessa pistetä elämisen infraa täysin uusiksi, hän varoitteli.
Kai Mykkänen painotti siirtoverkkojen pitämistä kunnossa yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa.
– Ei ole halpa tapa että varastoja ajetaan vuorotellen ylös ja alas. Vesivoiman tehoa pitäisi pystyä korottamaan rakentamalla varastoivia altaita. Enkä tarkoita mitään Vuotosta tai Kollajaa, vaan pienempiä hankkeita, Mykkänen täsmensi.
Matias Mäkynen nosti esimerkkinä mahdollisen vetyputken Ruotsista Pohjanmaan rannikkoa pitkin ja merituulipuistoista kotiseutunsa Korsnäsin jättihankkeen, missä 1200 asukkaan pitäjään nousee kolmen miljardina hintainen tuulipuisto.
Eeva Kalli muistutti tuulivoiman rakentamisen ja lisäämisen olevan mahdollista myös Itä-Suomessa.
– Valtava kasvupotentiaali on olemassa. Selvitystyö Itä-Suomeen on käynnissä ja hankkeita vireillä. Parannusta kaivataan johtokäytävien lunastuskäytäntöön. Niistä pitäisi saada parempi korvaus.
Kallin mukaan huoltovarmuus edellyttää muutenkin satsaamista kotimaisiin polttoaineisiin yhteistyössä luontoarvojen vaalimisen kanssa.
– Energiapolitiikka ei ole erillinen siilo yhteiskunnassa. Pitää muistaa että esimerkiksi taimikon harvennukset auttavat metsien energiakäyttöä. Jotta Suomesta voi tulla puhtaan sähköntuotannon suurvalta ja tuotantoa syntyä lisää, niin työvoimaa ja osaajia pitää saada kaikkialle. Elinvoimaa pitää olla koko Suomessa.
Eeva Kallilla oli tarjota paneelin loppukevennyksenä myös oma henkilökohtainen suosikkitapansa energian säästämiseksi kylmän pakkastalvipäivien varalle.
– Suosittelen kaikille muillekin viettämään romanttista talvea ja laittamaan takan palamaan entistäkin useammin.