Edustajat pääsevät ääneen: Eduskunnassa on marraskuussa laaja EU-keskustelu
Eduskunnassa järjestetään 8. marraskuuta pääministerin ilmoituksen kautta laaja keskustelu Euroopan unionin tulevaisuudesta. Siihen pääsevät osallistumaan kaikki kansanedustajat eduskunnan suuressa istuntosalissa.
Keskustelusta kertoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Pääministerin mukaan Suomen vaikuttaminen EU-asioihin on hyvällä tolalla.
Tästä hyvänä esimerkkinä on Sipilän mukaan Euroopan parlamentin keskiviikkoinen äänestys metsien hiilinielujen laskentatavasta. Parlamentti hyväksyi ympäristövaliokunnan mietinnön suomalaismeppien ajaman muutoksen kanssa.
– Kovalla työllä sadaan Suomelle tärkeitä asioita oikeaan suuntaan, kiitos ministeri Tiilikaiselle ja mepeille, Sipilä totesi.
Keskustan Antti Kaikkonen kuvasi äänestystä osavoitoksi ja merkiksi siitä, että kaikki ei tule Brysselistä vaan vaikutusmahdollisuuksia on toisinkin päin.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan parlamentin päätös vastaa sitä Suomen kantaa, että metsiä on voitava käyttää osana ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.
– Jatkossa keskeistä on, miten jäsenmaitten kesken löytyy yhteinen sävel metsien roolista tässä työssä. Puuraaka-ainetta käytetään tulevaisuudessa monenlaisiin tarkoituksiin, Tiilikainen totesi.
Vihreitten Pekka Haavisto totesi, että unionia tarvitaan ja sen pitää olla liikkeessä.
Haavisto tiedusteli myös Sipilän kantaa Iso-Britannian brexit-neuvotteluihin ja siihen, menettääkö Suomi jotakin Britannian lähtiessä unionista.
Sipilän mukaan Britannian lähtö jättää ison aukon moniin Suomelle tärkeisiin kysymyksiin, kuten sisämarkkinoihin ja kauppapolitiikan kehittämiseen, joissa Suomenkin pitää jatkossa ottaa isompi rooli.
Perussuomalaisten Ville Tavion ja Laura Huhtasaaren mukaan Suomea viedään pimeästi ja vastoin kansan tahtoa EU-liittovaltioon.
Huhtasaaren mukaan liittovaltio tulee ”joka tapauksessa” ja Suomi olisi saatava irti tästä kehityksestä.
Sipilä ilmoitti, ettei koskaan tule tekemään eroesitystä EU:sta. Se olisi Suomen kansallisten etujen vastainen päätös.
Pääministeri totesi myös, että unionin nykyiset rakenteet ovat pienen maan etu, yhteisvastuuta ei tule lisätä taloudellisissa kysymyksissä ja euron ja Emun eteenpäin viemisessä pitää olla tarkkana.
Ennen EU-keskustelua kyselytunnilla puhuttiin puolisen tuntia koulutuksesta, opiskelukustannuksista, koulupudokkaista ja syrjäytymisestä.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta (kok.) perättiin konkreettisia toimia ja muun muassa maksuttomuuden laajentamista toiselle asteelle.
Ministeri kertoi että 98,7 prosenttia ikäluokasta on jo saanut toisen asteen koulutuspaikan.
Opetushallitus tekee parhaillaan selvitystä siitä, mitä kustannuksia ammatillinen ja lukiokoulutus aiheuttavat perheille.
Grahn-Laasonen lupasi myös selvityksen lukiouudistuksesta ensi keväälle ja korosti varhaiskasvatukseen osallistumisen tärkeyttä. Hallitus on alentanut varhaiskasvatusmaksuja pien- ja keskituloisiin suunnattuna.