Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat toivovat sovinnon henkeä – "Mikään tarkoitus ei oikeuta väkivallan käyttöä poliittisessa toiminnassa"
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat toivovat, että vuoden 1918 tapahtumien muistoa kunnioitetaan Suomessa sovinnon hengessä.
Puheenjohtajat totesivat yhteisessä kannanotossaan, että sata vuotta sitten Suomessa syttynyt sisällissota jätti syvät arvet suomalaiseen yhteiskuntaan.
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat esittivät yhteisen kannanottonsa tänään eduskunnassa järjestetyssä sisällissodan muistohetkessä. Kunkin yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtaja luki vuorollaan lyhyen osuuden yhteisestä puheenvuorosta.
– Sisällissodan jälkeen tapahtunut yhteiskunnallinen eheytyminen on mahdollistanut Suomen nousun yhdeksi maailman kehittyneimmistä valtioista. Se on perintö, joka velvoittaa meitä tänäkin päivänä, puheenjohtajat totesivat puheenvuorossaan.
– Poliittisten näkemysten monipuolinen kirjo ja vapaus ilmaista mielipiteensä kuuluvat suomalaiseen demokratiaan. Olemme yhtä mieltä siitä, että erimielisyydet on ratkaistava kuuntelemalla ja keskustelemalla, puheenjohtajat sanoivat.
Puheenjohtajat painottivat, että mikään tarkoitus ei oikeuta väkivallan käyttöä poliittisessa toiminnassa ja yhteiskunnallisten päämäärien ajamisessa.
– On meidän kaikkien yhteinen velvollisuus varmistaa, että suomalaiset eivät enää koskaan joudu kokemaan tuhoavaa vihaa ja sisällissodan kauhuja.
Eduskunnan valtiosalissa järjestetyssä muistotilaisuudessa vietettiin hiljainen hetki sisällissodan uhreja ja sen aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä muistaen. Tilaisuudessa kuultiin myös musiikkiesityksiä ja aikalaisten kokemuksia sadan vuoden takaa näyttelijöiden lukemina.
Muistohetkeen osallistui puolueiden ja eduskuntaryhmien johtajien ohella sisällissodan tutkijoita sekä nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajia.
Sodan alkamisesta tulee lauantaina kuluneeksi sata vuotta.
Punakaartin liikekannallepano alkoi 27. tammikuuta, ja seuraavana yönä punakaarti miehitti Helsingin tärkeimmät kohteet. Suojeluskunnat alkoivat 28. tammikuuta riisua venäläistä sotaväkeä aseista Etelä-Pohjanmaalla. Sodan varsinainen rintamalinja syntyi vasta noin kuukautta myöhemmin.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää tärkeänä, että sisällissodan tapahtumia pidetään esillä tapahtumien muistovuonna. Hänen mukaansa suomalaisten kokemukset sisällissotaan liittyen vaihtelevat suuresti alueittain.
– Kaikkialla traumoja ei ole vielä purettu. Alueilla, missä oli paljon taisteluja ja veritekoja, elää edelleen ihmisiä, jotka ovat tavalla tai toisella joutuneet kosketuksiin tapahtumien kanssa, Rinne sanoi STT:lle eduskunnassa.
– Kyllä tämä asia vaatii edelleen yhteistä työstämistä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Myös kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mielestä on hyvä, että sisällissodan tapahtumat ovat vahvasti esillä alkaneena vuonna.
– Näitä asioita yhdessä läpikäymällä voimme oppia ymmärtämään niitä ja päästä niistä ylitse, Orpo sanoi STT:lle.
Orpon mukaan sisällissota on ollut Suomelle kansallinen trauma, jonka painolasti on kuitenkin vuosien mittaan vähentynyt.
– Se on syytä muistaa ja tehdä kaikkemme, että emme koskaan enää joudu sellaiseen tilanteeseen. Yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvoisuuden vaaliminen on kaikki kaikessa, Orpo painotti.
Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä toivoo, että vuoden 1918 kipeiden kokemusten muistamisen ohella muistettaisiin myös Suomessa raastavan sisällissodan jälkeen koettua ainutlaatuista eheytymisen prosessia.
Sipilän mukaan monet vastaavia tapahtumia kokeneet maat voisivat ottaa oppia suomalaisen yhteiskunnan eheytymisestä sodan jälkeen. Hän muistuttaa, että Suomessa on sisällissodan jälkeen pidetty kiinni periaatteesta, että poliittiset erimielisyydet ratkaistaan sopimalla.
– Suomalainen konsensusajattelu on ainutlaatuista maailmalla. On enemmän poikkeus kuin sääntö, että löytyy tällainen sopimisen kulttuuri, Sipilä sanoi STT:lle.
– Esimerkiksi talouskriisistä selviämisen yhteydessä olen saanut palautetta, että tuo on mahdollista vain Suomessa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toivoo, että sisällissodan tapahtumista kyetään tänä vuonna keskustelemaan tasapuolisesti ja rauhanomaisesti.
– Toivoisin, että pyrittäisiin ymmärtämään, mitkä olivat ne yhteiskunnalliset olosuhteet, jotka johtivat näin traagiseen lopputulokseen, ja että miten voisimme yhteiskuntapoliittisesti edistää sitä, että tällaisia tilanteita ei syntyisi Suomessa tai muissa maissa, Andersson sanoi STT:lle.