Eduskuntaan hakee lähes tuhat kunnanvaltuutettua – Tutkija: "Kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä"
Kevään eduskuntavaalien ehdokkaista noin 40 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä.
Uuteen eduskuntaan hakee yhteensä 2468 ehdokasta, joista 990 valittiin kevään 2017 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin.
Ehdokkaina olevien kunnanvaltuutettujen osuus on suunnilleen sama kuin neljä vuotta sitten. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ehdolla oli 880 kunnanvaltuutettua eli 41 prosenttia ehdokkaista.
– Kansanedustajan tehtävät kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Eduskuntavaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 257 kunnasta. Ehdokkaista 165 on istuvia kansanedustajia, 2 europarlamentaarikkoa ja 990 kunnanvaltuutettua.
Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 220 kuntaa. Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 56 eli 66 prosenttia valtuutetuista. Vantaalla, Jyväskylässä, Tampereella, Espoossa, Oulussa, Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Lahdessa ehdolle eduskuntavaaleihin on lähtenyt peräti 30 prosenttia kunnanvaltuutetuista.
Kesäkuussa 2017 alkaneen valtuustokauden alussa valituista kunnanhallituksen puheenjohtajista 41 ja valtuuston puheenjohtajista 65 on asettunut ehdolle eduskuntavaaleissa. Ehdolla on myös lähes 80 muuta valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistoon kuuluvaa kunnanvaltuutettua.
Ehdolla olevista 165 kansanedustajasta 142 toimii myös kunnanvaltuutettuna. Ehdolla olevat europarlamentaarikot ovat hekin myös kunnanvaltuutettuja.
– Todennäköisesti myös tulevassa eduskunnassa suurin ryhmä tulee olemaan ”kuntapuolue”, sillä kolmella viimeisellä eduskuntakaudella useampi kuin 150 kansanedustajaa on istunut samanaikaisesti oman kuntansa valtuutettuna, Pekola-Sjöblom arvioi.
Kansanedustajaksi ehdolla olevat kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin SDP:tä (155), Kokoomusta (153), vihreitä (131), keskustaa (127), perussuomalaisia (133) ja Vasemmistoliittoa (111).
