Tutkija: Opposition voitto Puolassa tarkoittaisi maan palaamista EU:n linjalle – Edessä on silti vaikeuksia
Puolan sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa hallitseva Laki ja oikeus -puolue (PiS) näyttää saaneen eniten ääniä ovensuukyselyjen perusteella, mutta oppositiossa olevan Donald Tuskin kansalaisfoorumin ympärille kokoama koalitio on kuitenkin saamassa parlamenttiin enemmistön. Lopullisia tuloksia on luvassa viimeistään tiistaina.
Maanantaina iltapäivään puoli neljään mennessä 460-paikkaiseen parlamentin alahuoneeseen PiS olisi saamassa 200 paikkaa ja sen liittolainen konfederaatiopuolue 12. Kansalaisfoorumin ympärille koottu koalitio olisi saamassa 163 paikkaa, Kolmas tie 55 ja vasemmistokoalitio 30.
Yksi iso asia tulevaa hallitusta ajatellen on myös äänikynnys, sillä puolueilla se on 5 prosenttia ja koalitioilla 8.
– PiS-puolueen johtamaan hallitukseen hyvin kriittisesti suhtautuneen vasemmistokoalition kannatus on ollut ovensuukyselyissä lähellä 8:aa prosenttia tai vähän yli. Kysymys on, mitkä puolueet lähtevät hallitusneuvotteluita käymään. Kaikki on aika tavalla vielä auki, sanoo itäisen Euroopan tutkija Katalin Miklossy Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Jos Tuskin johtama kansalaisfoorumi ja sen liittolaiset saavat enemmistön ja muodostavat hallituksen, luvassa on Miklossyn arvio mukaan muutoksia ainakin Puolan EU-politiikkaan.
– Jos oppositio voittaa, se tarkoittaa palaamista EU:n linjalle. Ainakin Tuskin puolue todennäköisesti tulee muuttamaan oikeusvaltion heikentämisen kurssia ja vahvistamaan demokratiainstituutiota. Puolalla ei ole itse asiassa edes kovin iso työ edessä, sillä sen pitää vain taata tuomioistuinten vapaus. Puolassa on nyt helpompi tehdä käännös EU:n suuntaan.
Miklossy nostaa kuitenkin esiin sen, kuinka EU-myönteiseksi Puola Tuskin johdolla muuttuisi. EU:n tavoite tehdä pakolaisia koskeva vastuunjako pakolliseksi ei miellytä myöskään Tuskia.
– Donald Tuskin hallitus tulee asettumaan sitä vastaan tai suhtautuu siihen ainakin hyvin kriittisesti. Aika olennainen kysymys on ollut pitkään, etteivät Lähi-idän ja Afrikan siirtolaiset tulisi Puolaan. Yleisellä tasolla on kuitenkin varmaa, että demokratia korjataan ja EU-suhteet lämpenevät.
Vaikka Donald Tusk alkaisi muodostaa uutta hallitusta, Miklossyn mukaan vaikeuksia voi olla edessä. Liian lavea hallituskoalitio, jossa puolueet tulevat ideologisesti eri laidoilta, ei lupaa hyvää ennustetta valtakauden pituudelle.
– Itäisessä EU:ssa ei ole konsensuspolitikoinnin perinnettä. Jos koalitio on liian laidasta laitaan eli vasemmisto, liberalismista vaikutteita saaneet konservatiivit, kristilliskonservatiivit ja enemmän oikealla puolella olevat kootaan yhteen laariin, pidän todennäköisenä, ettei sillä ole hyviä edellytyksiä pysyä kasassa.
Miklossyn mukaan tilanne olisi silloin vastaava kuin Slovakiassa. Maassa oli liian lavea puoluekoalitio, joka kaatui omaan mahdottomuuteensa. Koalitiolla ei ollut mitään ideologista sidettä.
Syyskuussa Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki kohahdutti sanomalla, ettei Puola enää tukisi Ukrainaa. Puolan presidentti Andrzej Duda kiirehti selittämään, että Morawieckin puheita oli tulkittu väärin. Miten Puolan tuelle käy nyt vaalien jälkeen?
– Ei mitenkään. Siitä lähtien, kun Krim vallattiin, Puola on ollut Ukrainan vankkumaton tukija. Ukrainan tuesta on konsensus, lukuunottamatta tietysti konfederaatio-puoluetta, joka ainoana puolueena on sitä vastaan.