Demokraatit vaativat Trumpin hallintoa maksamaan takaisin tuontitulleista kerätyt tuotot
Yhdysvalloissa senaatin demokraatit ovat tehneet aloitteen laista, joka vaatisi presidentti Donald Trumpin hallintoa maksamaan takaisin korkeimman oikeuden mitätöimistä laajoista tuontitulleista kerätyt arviolta 134 miljardin dollarin tuotot.
Asiasta on kertonut muun muassa uutiskanava CNN.
Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi perjantaina Trumpin aiemmin poikkeuslain nojalla asettamat laajat tuontitullit. Demokraattien luonnostelema laki vaatisi hallintoa palauttamaan yrityksiltä ja maahantuojilta tullien myötä perityt maksut.
Lakialoitteen menestymismahdollisuudet kongressissa ovat heikot ilman republikaanien tukea. Tullikysymys tarjoaa kuitenkin demokraateille aiheen, johon he voivat keskittyä kampanjoinnissaan marraskuun välivaalien alla.
Trump ja hänen hallintonsa ovat antaneet toistuvasti ymmärtää, että maailman maat maksaisivat yhdysvaltalaispresidentin niille asettamat tullit. Todellisuudessa tullimaksut jäävät pitkälti yhdysvaltalaisyritysten ja maahantuojien vastuulle.
Kyseiset yritykset ohjaavat usein kasvaneet kulunsa kuluttajahintoihin, jolloin maksajaksi päätyvät loppukädessä tavalliset ihmiset.
Edustajainhuoneessa demokraattiedustaja Jasmine Crockett esitteli maanantaina erillisen lakialoitteen, jossa vaaditaan valtiovarainministeriötä korvaamaan yhdysvaltalaisille kuluttajille Trumpin tulleista aiheutuneet kulut.
– Nämä laittomat tullit nostivat amerikkalaisten perheiden kustannuksia. Jos amerikkalaiset joutuivat maksamaan korkeampia hintoja maan johdon ylilyöntien vuoksi, amerikkalaiset ansaitsevat korvauksen. Niin yksinkertaista se on, Crockett sanoi verkkosivuillaan julkaistun lausunnon mukaan.
Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson sanoi maanantaina CNN:lle, ettei hänen mielestään hallintoa pitäisi vaatia palauttamaan tullimaksuja. Johnson ei myöskään katsonut, että kongressin tulisi ryhtyä toimiin asian suhteen.
– Se ei ole oikeastaan asia, joka koskee edustajainhuonetta tässä vaiheessa, Johnson sanoi.
Perjantaisessa päätöksessään korkein oikeus katsoi, että Trump oli ylittänyt valtaoikeutensa määrätessään laajoja, globaaleja tuontitulleja.
Tuomioistuimen päätös ei kuitenkaan kumonnut niitä Trumpin asettamia tulleja, jotka koskevat tiettyä alaa tai tavaratyyppiä, kuten terästä, alumiinia tai autoja. Sen sijaan laittomiksi todettiin hätätilalla perustellut, kokonaisia maita koskeneet yleisluontoiset tullit.
Trump ilmoitti jo perjantaina uudesta maailmanlaajuisesta tuontitullista, joka pohjaa eri säädökseen kuin tuomioistuimen perumat tullit. Trump ilmoitti ensin nostavansa maailmanlaajuisen tuontitullin kymmeneen prosenttiin, mutta kertoi jo lauantaina korottavansa tullin sittenkin 15 prosenttiin.
Uusi tulli perustuu säädökseen, joka antaa presidentille oikeuden määrätä tuontitulleja enimmillään 150 päiväksi. Tullien voimassaoloa voidaan pitkittää vain kongressin luvalla.
Uudet maailmanlaajuiset tuontitullit astuivat voimaan tänään.
Yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal uutisoi maanantaina, että Trumpin hallinto harkitsee uusia kansallisella turvallisuudella perusteltuja tulleja.
Lehden lähteiden mukaan tullit voisivat kohdistua muun muassa akkuteollisuuteen, teollisuuskemikaaleihin sekä sähköverkko- ja televiestintälaitteisiin.
Tullit asetettaisiin vuodelta 1962 peräisin olevan säädöksen nojalla. Se tarjoaa presidentille laajat valtuudet asettaa tulleja kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien pohjalta.
Trump on jo aiemmin hyödyntänyt samaista säädöstä asettaakseen muun muassa terästä, alumiinia, kuparia ja ajoneuvoja koskevia tulleja. Korkeimman oikeuden perjantainen päätös ei vaikuta edellä mainittuihin tulleihin.
NBC News kertoo, että kuljetusyritys Fedex on haastanut Trumpin hallinnon oikeuteen ja vaatii täyttä korvausta kaikista korkeimman oikeuden mitätöimien tuontitullien varjolla tehdyistä maksuista.
Fedexin nostama kanne näyttää olevan ensimmäinen laatuaan korkeimman oikeuden perjantaisen päätöksen jälkeen.
Trumpin hallinnon ovat haastaneet aiemmin oikeuteen tulleihin liittyen myös muun muassa yhdysvaltalainen vähittäiskauppaketju Costco sekä kosmetiikkajätti Revlon.