Briteille tulee valmistella paluu EU:hun, esittää Olli Rehn – "Enkä pahastuisi, jos Suomi olisi tässä asiassa aktiivinen"
Presidenttiehdokas Olli Rehnin mukaan EU:ssa pitäisi valmistella Iso-Britannian paluuta EU:n jäseneksi.
Brexitin vuonna 2016 tehneessä Britanniassa kansalaismielipide on jo laajasti kääntynyt EU:hun paluun kannalle. Rehn käsitteli asiaa puheessaan Hämeenlinnan Paasikivi-seuran 60-vuotisjuhlassa torstaina.
– Ehdotan, että unionissa ryhdytään valmistelemaan polkua Britannian EU-paluulle. Tarvitsemme Britannian paitsi Natossa, myös Euroopan unionissa, Rehn sanoo.
– Britannia on paitsi yksi eurooppalaisten arvojen ja identiteetin tyyssija, myös merkittävä ja kykenevä valtio koko Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden kannalta.
Rehn toteaa, että valinta on brittien oma, mutta EU voi hänen mukaansa osoittaa, että paluu on mahdollista.
– Unionissa ei kannata kantaa kaunaa brittien lähdöstä. Toivon, että ajatus saisi kantovoimaa myös eurooppalaisten päättäjien keskuudessa. Enkä pahastuisi, jos Suomi olisi tässä asiassa aktiivinen, Rehn sanoo.
Rehn otti kantaa myös Israelin tapahtumiin.
Rehn korosti, että Hamasin terroriteot on epäröimättä tuomittava, eikä työssä rauhan puolesta saa antaa periksi tilanteen synkkyydestä huolimatta. Rehn myös arvelee, että konfliktin kärjistyminen entisestään voi lisätä terrorismin uhkaa Euroopassa.
– Hamasin terrori-isku Israeliin laukaisi sodan, joka on jo tähän mennessä aiheuttanut valtavasti inhimillistä kärsimystä. Se on myös murentanut Lähi-idän hauraan vakauden ja rauhan edellytykset, mikä epäilemättä oli Hamasin taustatukijan Iranin islamilaisen tasavallan tarkoituskin.
Rehn toteaa, että Hamasin hyökkäys Israeliin 7. lokakuuta on suurin juutalaisten joukkosurma holokaustin jälkeen.
– Nämä terroriteot on tuomittava yksiselitteisesti ja kakistelematta. Hamasin nujertaminen on Israelille oikeutettu päämäärä, jota Suomen ja EU:n on tuettava.
Rehn kuitenkin sanoo, että Gazan tilanne on humanitaarisesta näkökulmasta surkea.
– Vastatoimissa on noudatettava kansainvälistä oikeutta ja sääntöjä siviilien suojelemiseksi.
Rehnin mukaan riski siitä, että sota laajenee alueelliseksi, on todellinen.
– Sota voi levitä Libanonin puolelle, jos Iranin tukema Hizbollah yhtyy täydellä voimalla Hamasin hyökkäykseen Israelia vastaan. Lietsojat käyttävät tilannetta hyväkseen, mikä voi lisätä islamistien terrorismin riskiä Euroopassa.
– Vaikka näkymä on nyt lohduton, jopa masentava, emme saa luopua toivosta kestävän rauhan saavuttamiseksi jonain päivänä. Sen johtotähtenä on edelleen kahden valtion ratkaisu.
Rehn otti kantaa myös Ukrainan sotaan ja sen vaikutuksiin Euroopan turvallisuuteen. Rehnin mukaan lännen, Euroopan ja Suomen tuessa Ukrainalle ei pidä horjua.
Parasta vastalääkettä Venäjän voimapolitiikalle on etulinjan maiden, kuten Suomen, vahvaan ankkuroitumiseen läntisiin poliittisiin ja turvallisuusyhteisöihin ja yhteiseen puolustukseen, Rehn näkee.
– Ukraina taistelee vapauden ja demokratian puolesta, ja siten myös meidän puolestamme. Siksi meidän – lännen, Euroopan, Suomen – on jatkettava tukea Ukrainalle niin pitkään ja laajasti, kuin tarve on. Tavoitteenamme on kestävä ja oikeudenmukainen rauha.