Brexit ei mullista suomalaistutkijan laboratorioarkea Lontoossa – perjantaisen EU-eron vaikutukset nähdään vasta myöhemmin

Kalle Sipilä aikoo viettää Britannian viimeisen EU-illan jäähyväisillallisella ystävien seurassa.
Brexit

Monta tulevaisuuteen liittyvää kysymystä on auki, kun Britannia jättää perjantaina Euroopan unionin.

Aivan heti kenenkään arki ei kuitenkaan mullistu, sillä vuoden loppuun kestävä siirtymäaika takaa esimerkiksi Britanniassa asuville EU-kansalaisille nykyiset oikeudet.

Se on yksi syy, miksi Lontoossa asuva suomalainen solubiologian tutkija Kalle Sipilä suhtautuu tulevaan rauhallisesti. Perjantaisen eropäivän illan hän aikoo viettää kaveriporukkansa kanssa syöden EU-jäähyväisaterian ranskalaisessa ravintolassa.

Brexit on ollut läsnä Sipilän Lontoo-elämässä alusta asti, sillä hän muutti kaupunkiin vain muutamia viikkoja ennen vuoden 2016 kansanäänestystä. Silloin kampanjointi eron puolesta ja sitä vastaan kävi kuumimmillaan.

Sen jälkeen Sipilä on päässyt seuraamaan paikan päältä eroprosessin eri käänteitä. Hän työskentelee King’s College London -yliopiston alaisessa tutkimusyksikössä kantasolututkimuksen parissa ja tutkii erityisesti solujen liikkumista ja tarttumista ympäristöönsä.

Tutkimusyksikön työtovereista noin puolet on kotoisin Britannian ulkopuolelta. Laboratorioissa ja lounaspöydissä käytäviä keskusteluja brexit ei kuitenkaan hallitse, vaikka eropäivä lähestyy.

– Monet englantilaiset kollegat ovat toki alakuloisia eroon liittyen, koska useimmat heistä eivät halunneet, että brexit ylipäätään tapahtuu, Sipilä sanoi keskiviikkona.

EU-eron vuoksi Britanniassa asuvien EU-kansalaisten on haettava oleskelulupaa, jos he haluavat säilyttää nykyisen asemansa siirtymäajan jälkeenkin. Britannian sisäministeriön tilastojen mukaan maassa olevista suomalaisista vasta alle puolet on jättänyt oleskelulupahakemuksen.

Kalle Sipilä täytti oman hakemuksensa viime viikonloppuna. Hän arvelee suomalaisten laimean hakuinnon johtuvan siitä, että moni on odottanut eron todella tapahtuvan ja käytännön asioiden selviävän.

Eroprosessin aikana ohjeistus oleskeluluvan hakemisesta on nimittäin elänyt ja hakuprosessi muun muassa muuttunut maksuttomaksi.

Neuvonantaja Minttu Taajamo Suomen Lontoon-suurlähetystöstä arvioi, että parlamenttivaalit ja lokakuun lopun sopimuksettoman eron uhan väistyminen saattoivat olla syitä siihen, että EU-kansalaisten hakemusinto lopahti vuoden lopussa.

– Nyt näyttäisi siltä, että hakutahti olisi tammikuussa taas kiihtynyt pikkuhiljaa, Taajamo sanoi.

Helmikuun alussa voimaan astuva erosopimus antaa aikaa oleskelulupahakemuksen jättämiselle vuoden 2021 kesäkuuhun asti. Taajamo suosittelee kuitenkin hakemuksen tekoa hyvissä ajoin.

Suurlähetystö arvioi muuttoilmoituksiin pohjautuen, että Britanniassa asuu 20 000–25 000 suomalaista.

Avoimiin kysymyksiin saadaan vastauksia, kun Britannia ja EU pääsevät käymään neuvotteluja uudesta suhteesta.

Brexitin vaikutukset tiedemaailmaan Britanniassa jäävät nähtäviksi. Sipilä arvioi, että paljon riippuu muun muassa siitä, millainen pääsy Britannialla on jatkossa esimerkiksi EU-rahoitteisiin tutkimusohjelmiin.

Lontoossa tehdään huipputason tutkimusta monella eri alalla. Sipilä kertoo, että kaupungin tiedepiireissä on pohdittu sitä, horjuttaako brexit tätä asemaa.

– Ensimmäinen iso asia, johon brexit jo vaikutti, oli Euroopan lääkeviraston siirtyminen pois. Siinä puhutaan kuitenkin sadoista asiantuntijoista, jotka lähtivät.