Automaatio tekee letkarekan ajamisesta pelkkää kulunvalvontaa
Rekkakuskeista voi tulevaisuudessa tulla letkakuskeja, kun raskaassa liikenteessä otetaan käyttöön automaation tuomat mahdollisuudet.
Useiden kuorma-autojen letkoissa ensimmäisen rekan kuljettaja huolehtii ajamisesta, kun taas perässä tulevia ohjastaa automaatio tutkan, kameran ja gps-laitteiston avulla.
Letkarekan ohjaamossa on toki – ainakin alussa – kuljettajakin, mutta hänen tehtävänään on lähinnä valvoa menopelin kulkua.
– Letka-ajon edut ovat kiistattomia: polttoainetta säästyy 5–15 prosenttia ja kuljettajien työkuormaa saadaan kevennettyä, mikä taas johtaa tehokkaan ajoajan lisääntymiseen, kertoi Trafin erityisasiatuntija Eetu Pilli-Sihvola Tie 2016 -seminaarissa Helsingissä tiistaina.
Viiden prosentin polttoaineen säästö ei tavalliselle kuminkuluttajalle tunnu suurelta asialta, mutta jatkuvasti liikkuvien rekkojen hurjilla ajokilometrimäärillä puhutaankin jo melkoisesta säästöstä.
Pienempi polttoaineen kulutus näkyy luonnollisesti myös rekkojen hiilidioksidipäästöjen vähenemisenä.
Lainsäädäntö voisi tukea letka-ajoa niin, että kuljettajat ajaisivat kärkiautoa vuorovedolla: letkakuskina olemista ei siis katsottaisi yhtä raskaaksi kuin kärkiauton ohjastamista, mikä tarkoittaisi pitempiä ajoaikoja.
Letka-ajon ensimmäiset kokeet Euroopan moottoriteillä tehtiin jo viime vuonna, kun viisi rekkaletkaa lähti matkaan eri puolilta mannerta kohti Rotterdamin satamaa.
Tuolloin kyse oli vielä kokeilusta, mutta Pilli-Sihvolan mukaan Hollannin teillä nähdään viimeistään ensi vuonna ensimmäiset, säännöllistä reittiä jyräävät letkat.
Pilli-Sihvola ennakoi, että vuonna 2025 letka-autoissa kuljettajaa ei tarvita enää ainakaan ajotehtävissä.
Suomessa letka-ajon hyödyt saattavat olla vaikeampia tavoittaa, koska moottoriteitä on vain kuutisensataa kilometriä. Pilli-Sihvolan mukaan letkajenkasta voi kuitenkin tulla rekkamiesten suosikkilaji Suomessakin.
– Parin, kolme rekan letka ei ole mahdottomuus muillakaan teillä. Onhan niitä liikkeellä nykyäänkin.