Autoilijat huristelivat yli 50 kertaa tunnelissa väärään suuntaan, peruuttamisia yli 80
Kymmeniä väärään suuntaan ajamisia ja vielä enemmän peruutuksia. Muun muassa tällaisia virheliikkeitä autoilijat ovat tehneet suomalaisissa maantietunneleissa.
Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic tarkasteli ihmisten käyttäytymistä neljässä vilkasliikenteisessä tunnelissa vuosina 2021–2024. Kartoituksessa olivat mukana Tampereen rantatunneli, Espoon Keilaniemen tunneli, Helsingin Vuosaaren tunneli sekä Lahden Liipolassa sijaitseva tunneli.
Kaikissa tunneleissa autoilijat huristelivat ajoittain vastaantuleville osoitetulla kaistalla. Kertoja, joissa autoilija posotti väärään suuntaan oli yhteensä 55.
Autoilijat ajelivat väärään suuntaan eniten kesäkuukausina, öisin ja viikonloppuisin eli aikoina, jolloin liikennettä oli vähemmän.
– Esimerkiksi rampin kohdalla erehdyksen mahdollisuus lähteä väärään suuntaan on pienempi, kun siellä on muuta liikennettä, pohtii yksikönpäällikkö Eero Sauramäki Fintrafficin tieliikenteenohjauksesta.
Siihen Sauramäki ei ota kantaa, miksi viikonpäivistä erityisesti perjantai, sunnuntai ja keskiviikko korostuivat tarkastelussa. Fintrafficin tiedossa ei ole tarkkoja syitä sille, miksi eri tielläliikkujat harhautuivat niin sanotusti väärille poluille.
Neljän vuoden tarkastelujaksolla oli myös 84 sellaista tapausta, joissa autoilija peruutti tunnelissa. Näistä yli puolet liittyi tilanteisiin, joissa kuljettaja yritti peruuttaa takaisin ohi ajamalleen rampille tai erkanemisalueelle.
– Jos vahingossa menee liittymän ohi, ei voi pysähtyä ja peruuttaa. Silloin on vain jatkettava matkaa ja siirryttävä pois seuraavasta liittymästä, Sauramäki tähdentää.
Tunneleissa tapahtuu paljon muitakin asioita, joista voi aiheutua vakavaa vaaraa. Perussääntöihin kuuluu, ettei tunnelissa saa esimerkiksi pysähtyä.
Jos bensa loppuu tai menopeli hajoaa, ajokki on syytä ohjata tunnelin reunaan ja laittaa hätävilkut päälle. Autosta ei kannata nousta pyörimään ajoneuvon ympärille.
– Jos autoilija tarvitsee vaikkapa hinauspalvelua, hän voi pysyä ajoneuvossa niin kauan, kunnes apua tulee, Sauramäki painottaa.
Kesäaikaan maantietunneleissa hälytyksiä aiheuttavat myös esimerkiksi tunneleihin eksyneet jalankulkijat, pyöräilijät ja potkulautailijat. Maantietunneleihin kevyellä liikenteellä ei ole kuitenkaan mitään asiaa.
– Jossain vaiheessa oli jonkin verran sähköpotkulautaongelmia joissakin tunneleissa, mutta nyt tapaukset ovat jääneet hyvin yksittäisiin tilanteisiin, Sauramäki valottaa.
Fintrafficin tieliikennekeskus valvoo tunneleiden liikennettä ympäri vuorokauden. Tieliikennekeskuksen työntekijöiden apuna on teknisiä järjestelmiä, kuten sähköisesti vaihtuvia tiedotus- ja kaistaopasteita, nopeusrajoitusmerkkejä, kuulutusjärjestelmiä, kameroita ja puomeja.
Jos maantietunnelin järjestelmät havaitsevat, että esimerkiksi joku autoilija ajaa syystä tai toisesta tunnelissa väärään suuntaan, ilmoitus asiasta menee tieliikennekeskukselle ja tunneli suljetaan.
Tunnelin sulkemisesta kerrotaan ilmoitusteksteillä, tunnelin suuaukon liikennevalot näyttävät punaista ja puomit lasketaan. Myös nopeusrajoituksia pudotetaan. Tunneliin ei enää päästetä ajoneuvoja, mutta jo tunneliin ehtineet pääsevät ajamaan pois.
Esimerkiksi viime vuonna tunnelin sulkemisella pysäytettiin yhdeksän kertaa väärään suuntaan ajaneen ajoneuvon matkanteko.