Asiantuntija Marinin kohutermistä: Linkki Italian fasisteihin
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) olisi kannattanut varoa sinimusta-termin käyttöä, sanoo poliittisen historian professori Vesa Vares Turun yliopistosta.
Marin pyysi keskiviikkona MTV:n vaalitentissä anteeksi kokoomuksen Petteri Orpolta, joka sanoi kokevansa sinimusta-termin loukkaavana. Marin käytti ilmaisua puhuessaan mahdollisesta kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyöstä.
Vares myöntää, että sinimusta-termiin liittyy vahva poliittinen painolastinsa, jonka juuret ulottuvat 1930-luvulla vaikuttaneeseen äärioikeistolaiseen ja puolifasistiseen isänmaalliseen kansanliikkeeseen IKL:ään.
Tarkemmin sanoen termi viittaa IKL:n radikaaliin nuorisojärjestöön, joka käytti nimitystä sinimustat. Nuorisojärjestö lakkautettiin vuonna 1936.
Musta paita ja sininen solmio tunnettiin IKL:n käyttämänä uniformuna. Myös lapuanliikkeen edustajat pukeutuivat usein sinimustaan paitaan.
Idea väriyhdistelmään tuli Benito Mussolinin johtamilta Italian fasisteilta, jotka tunnettiin nimellä mustapaidat.
– Sinimusta-termillä on siis linkkinsä Italian fasisteihin, Vares sanoo.
Sinimusta-termiä käyttää myös nykyaikana vaikuttava, avoimen rasistinen ja fasistinen sinimusta-liike, joka hyväksyttiin hiljattain puoluerekisteriin.
– Kun liike otti sinimustan nimekseen, niin ei se varmasti vahinko ollut. Sinimustaan liittyy mielleyhtymä fasismiin ja IKL:ään, Vares summaa.
Vares kuitenkin huomauttaa, ettei Marin ole kutsunut kokoomusta tai perussuomalaisia fasistisiksi. Vares arvelee, ettei pääministerin suoranainen tarkoitus myöskään ollut liittää kilpakumppaneitaan fasismiin.
Hän arvelee sanan sini viittaavan Marinin puheissa kokoomukseen ja sanan musta perussuomalaisiin. Mustalla viitataan usein vasemmistossa ääri- tai laitaoikeistoon.
Vares huomauttaa, että myös keskusta käytti vuonna 1987 muodostetusta kokoomuksen ja demarien varaan rakentuneesta Holkerin hallituksesta punamusta-nimeä, ei sinipunaa kuten yleisemmin on tapana.
– Musta oli tuollon varattu kokoomukselle. Ajatus kait oli, että kokoomus edusti taantumusta.
Vares kuitenkin myöntää, että punamustalla ja sinimustalla on hyvin erilainen historiallinen merkitys. Punamustalla ei ole vastaavaa historiallista painolastia kuin sinimustalla.
Aatehistoriaan perehtynyt yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta luonnehtii Marinin käyttämää sinimusta-termiä riskialttiiksi.
Myös hän sanoo, että sen käytössä olisi syytä olla varovaisempi, varsinkin, kun puhuja on pääministeri. Miettinenkään ei silti usko, että Marinin tarkoitus olisi ollut liittää kokoomus ja perussuomalaiset fasismiin.
Miettisen mukaan sinimusta-termiin liittyy monenlaisia merkityssisältöjä. Viittaus fasismiin on merkityksista yksi, mutta ei kuitenkaan ainoa.
– Joillekin sinimusta on fasismin symboli, joillekin konservatiivisen kansallismielisyyden symboli. Kokoomuksen sisälläkin on esiintynyt tästä kahta eri tulkintaa, Miettinen sanoo.
Hän viittaa muun muassa tapaukseen, jossa kokoomuksen ex-kansanedustaja Susanna Koski esiintyi vuonna 2013 lapuanliikkeen tunnetussa sinimustassa paidassa. Myös Ylen artikkelissa vuonna 2019 kerrottiin, ettei kyseinen paitamalli tarkoita varsinkaan Pohjanmaalla kaikille yhteyttä fasismiin.
– Sinimusta-symboli ei siis ole täysin yksiselitteinen. Se eroaa merkittävästi esimerkiksi hakarististä. Moni haluaa flirttailla sinimusta-symbolin kanssa, Miettinen sanoo.
Miettisen mukaan aatehistoria ei anna yksiselitteistä vastausta siihen, sopiiko sinimusta-termi perussuomalaisten politiikan kuvaamiseen paremmin kuin kokoomuksen.
Marin ei MTV:n tentissä pyytänyt termin käyttöä anteeksi perussuomalaisten Riikka Purralta.
Miettinen korostaa sinimusta-termin olevan ennen kaikkea symboli, ei tutkijoiden käyttämä analyyttinen käsite. Marin on poliitikko, joka pyrkii vetoamaan mielikuviin ja tunteisiin.
– On sinänsä kuitenkin totta, että perussuomalaiset ovat sitoutuneet demokratiaan ja parlamentarismiin, toisin kuin IKL aikanaan. Mutta käsite sinimusta on niin epämääräinen, ettei sitä ihan tyhjentävästi voida liittää IKL:ään.
