Asiantuntija haluaa Euroopalle oman ydinpelotteen
On mahdollista, että hyökkäyssodassaan ahtaalle joutunut Venäjän presidentti Vladimir Putin päättää käyttää ydinasetta Ukrainassa, Wilfried Martens -ajatushautomon johtaja Tomi Huhtanen katsoo.
Huhtasen mukaan Venäjällä saatetaan ajatella, että ydiniskusta pelästynyt länsi päättäisi lopettaa Kiovan aseistamisen, jolloin Venäjä pääsisi jälleen niskan päälle Ukrainassa.
Wilfried Martens Centre for European Studies on Euroopan kansanpuolueen (EPP) ryhmän ajatushautomo. Keskustaoikeistolainen EPP on Euroopan parlamentin suurin poliittinen ryhmä. Suomesta siihen kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit.
Huhtanen toteaa Euractivin kirjoituksessaan, että Venäjän suorittaisi iskun todennäköisesti taktisella ydinaseella. Sillä Moskova pyrkisi pakottamaan Ukrainan luopumaan vastahyökkäyksestään sekä taipumaan neuvottelupöytään.
– Iskun seurauksia olisi hyvin vaikea ennustaa – todennäköisesti ne olisivat kuitenkin epäsuotuisia Venäjän kannalta. Ensinnäkin Venäjän ydiniskua ei pidettäisi osoituksena voimasta, vaan äärimmäisesti heikkoudesta, erittäin epätoivoisena vetona.
Tutkija pitää epätodennäköisenä, että isku saisi Ukrainan tai lännen luopumaan puolustustaistelusta.
Sen sijaa isku olisi Venäjän naapureille osoitus siitä, että Moskova voi tarttua ydinaseeseen, jos se ei saa tahtoaan läpi. Siksi pienemmät Euroopan maat voivat kokea tarvetta vahvistaa tai kehittää omaa vastaavaa pelotettaan.
– Tähän päivään saakka on ajateltu, että ydinaseita on suurilla ja sotilaallisesti vahvoilla valtioilla, mutta ei pienillä (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta), vaikka pienten maiden olisi suhteellisen helppoa aloittaa omat ydinaseohjelmansa. Jos yhä useammalla pienellä maalla olisi ydinaseita, globaalit suurvallat voisivat pitää tilannetta hankalana. Se myös moninkertaistaisi ydinsodan riskin.
Huhtanen muistuttaa, että vaikka tänä päivänä yksittäisten Euroopan maiden oman ydinaseohjelmat voivat tuntua ”uskomattomilta”, toisen maailmansodan jälkeen kysymys oli pinnalla monessa valtiossa.
Esimerkiksi Ruotsilla oli oma ydinaseohjelmansa, jossa edettiin jopa melko pitkälle.
Nykyisin ydinaseita on Euroopassa vain Ranskalla ja Britannialla.
Ajatushautomon johtaja huomauttaa, että Saksan liittokansleri Konrad Adenauerin hallitus harkitsi 1950-luvulla mahdollisuutta rakentaa ydinpommi Ranskan ja Italian kanssa, jotta Euroopan ei tarvitsisi olla niin riippuvainen Yhdysvaltain ydinsuojasta.
Lisäksi Huhtanen viittaa ex-liittokansleri Angela Merkelin turvallisuuspoliittisen neuvonantajan Christoph Heusgen haastatteluun Der Spiegel -lehdessä.
Heusgen esitti, että Saksa aloittaisi keskustelut Ranskan kanssa siitä, miten Eurooppa voisi yhdessä vahvistaa ydinpelotettaan Venäjää vastaan. Heusgenin mukaan muut EU-maat voisivat esimerkiksi rahoittaa Ranskan ohjelmaa. Lisäksi ydinaseohjelmaan liittyvää kehitystyötä voitaisiin tehdä myös muissa EU-maissa.
Huhtanen esittää, että vaihtoehtoisesti EU voisi perustaa yhteiseurooppalaisen ohjelman, johon osallistuisi myös Britannia.
– Euroopan pitää vetää johtopäätökset (Venäjän ydinaseuhasta) ja analysoitava, mitä se tarkoittaa mantereen turvallisuuden kannalta – ja mitä Euroopan maiden tulee tehdä vahvistaakseen ydinpelotettaan.