Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
Haku
Ulkomaat

Trump, Putin ja Xi kohtaavat ensimmäistä kertaa kolmisin – aiheet ”mullistavan merkityksellisiä”

17.11.2026 15:34
Lue lisää 
Ydinaseet
Yhdysvallat jatkoi ydinkokeitaan Bikinin atollilla Tyynellä valtamerellä vain vuosi Hiroshiman ja Nagasakin iskujen jälkeen vuonna 1946. (Kuva: Pixabay)

Kuinka lähellä ydinsodan uhka oikeasti on? – "Arvaamattomuuden ilmapiirissä riskit kasvavat"  

Venäjä ostaa itselleen toimintavapaitta Ukrainassa uhkailemalla ydinaseilla, tutkija sanoo. Voisiko Kiina ottaa Venäjän toiminnasta mallia?
Samuli Vänttilä 17.9.2022 10:00, muokattu 16.9.2022 14:26
a– a+
Ydinaseet

Uutisotsikot painuivat tajuntaan heti aamuhämärissä 24. helmikuuta 2022. 

Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Tiukkailmeinen Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti videoidussa puheessaan, että muut maat kohtaavat “ennennäkemättömiä seurauksia”, jos ne puuttuvat “sotilasoperaatioon”. 

Uhkaileeko Putin ydinaseiden käyttämisellä, kysyttiin heti sodan ensitunteina. 

Muutamaa päivää myöhemmin tuli vastaus. Putin komensi Venäjän ydinasejoukot hälytystilaan. 

– Ei kuulosta hyvältä, Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kommentoi Ylelle tuolloin.  

Ydinaseilla pullistelua on kuultu kevään mittaan Venäjän suunnalta lisää. Sitä ei voi noin vain ohittaa, sillä idän jättimaalla on maailman suurin ydinasearsenaali ja valtavasti ballistisia ohjuksia. 

Ukrainan sodan eskaloituminen ydinsodaksi on kuitenkin melko epätodennäköinen vaihtoehto, sanoo johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. 

Hänen mukaansa Venäjä pyrkii aggressiivisilla puheillaan vain muistuttamaan, että se on ydinasevaltio ja sen asioihin ei kannata siksi puuttua. 

– Venäjä on käyttänyt samaa painostuskeinoa ennenkin, Pesu summaa. 

Hänen mukaansa ei ole merkkejä siitä, että Venäjän poliittisen johdon ajattelu olisi muuttunut ydinaseiden osalta epärationaaliseksi. Putin esikuntineen ymmärtää, millaisen kynnyksen yli maa ydinaseiden käyttämisellään astuisi. 

– Lännen tiedustelupalvelut seuraavat varmasti kehitystä hyvin tarkkaan, eikä myöskään sieltä ole toistaiseksi annettu mitään merkkejä, että ydinsodan riski olisi kasvanut.

Pesun kanssa samaa mieltä on kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta. 

Hänen mukaansa Ukrainan tilanne ei ole sellainen, että Venäjän omatkaan sotadoktriinit oikeuttaisivat siellä ydinaseiden käytön. 

Vuoren mukaan ydinaseet ovat Venäjälle ennen kaikkea pidäke länttä vastaan. Ydinaseiden käyttö on oikeutettua Venäjän doktriineissa silloin, jos maan kimppuun hyökätään tai maan valta-asema on uhattuna. 

– Jos Ukraina lähtisi hyökkäämään kovasti Venäjän alueelle, sitten voisi olla eri tilanne. Mutta Ukrainankin pitäisi mennä melko syvälle Venäjälle ennen kuin ydinaseen käytölle olisi perusteita, Vuori pohtii. 

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut ydinasepelot pintaan. Naiselle puettiin suojapukua siviileille tarkoitetussa ydinhätäkoulutuksessa Lvivissä Ukrainassa syyskuussa. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / AFP / YURIY DYACHYSHYN

Venäjän turvautumista ydinaseisiin ei voida kuitenkaan täysin sulkea pois. Huolet eivät synny ihan tyhjästä, Pesu ja Vuori huomauttavat. 

Kun iso ydinasemaa käy Ukrainassa laajamittaista sotaa ja siihen liittyy suuria jännitteitä, lisää se eittämättä arvaamattomuuden ilmapiiriä. 

Arvaamattomuuden ilmapiirissä riskit kasvavat.  

Vaikka Ukrainan sota ei täytäkään Venäjän omien doktriinien määritelmiä ydinsodasta, ei se poista epävarmuutta siitä, etteikö Venäjä voisi kokea tilanteen muuttuneen siihen pisteeseen, jossa ydinaseiden käyttö olisikin vaihtoehto.  

Juuri tämä epävarmuus takaa Venäjälle paljon toimintavapautta Ukrainassa. Länsimaat eivät voi tai uskalla puuttua tilanteeseen, koska riski ydinsodalle on olemassa. 

Moni puhuu ydinasepelotteesta. Pesu ja Vuori puhuvat vakaus–epävakaus-paradoksista. Ydinasevaltio voi toteuttaa ydinaseettoman maan kohdalla hyvin pitkälle haluamaansa politiikkaa oman ydinasearsenaalinsa turvin.  

Maailma on nähnyt Ukrainassa julmia sotarikoksia, kaupunkien pommittamista maan tasalle, Butshan verilöylyn ja ylipäätään kansainvälistä lakia rikkovan tunkeutumisen suvereenin valtion alueelle. 

Siitä huolimatta länsimaat eivät ole voineet tehdä juuri muuta kuin antaa aseapua ja määrätä pakotteita. 

– Mahdollisuudet muuhun ovat äärimmäisen niukat, Pesu sanoo. 

Vuoren mukaan ydinasepelote on leivottu sisään YK:n perusominaisuuksiin. Hän huomauttaa, että kaikilla toisen maailmansodan voittajavaltioilla on ydinaseet ja niillä kaikilla on myös veto-oikeus YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin. 

– YK ei siksi voi tehdä päätöksiä esimerkiksi väliintulosta Ukrainaan.

Tuleeko raja vastaan milloinkaan? Kuinka pitkälle Venäjä voi ydinasepelotteen turvin mennä? 

– Jos sotarikokset menisivät vielä rajummaksi, lisäisi se lännessä painetta puuttua tilanteeseen. Mutta luulen, että silloinkin se tarkoittaisi ensisijaisesti aseavun lisäämistä Ukrainalle, Pesu vastaa. 

Maailma koki peruuttamattoman muutoksen 6. elokuuta vuonna 1945, kun Yhdysvallat teki atomipommi-iskun Hiroshimaan. Muutama päivä myöhemmin saman kohtalon koki Nagasaki. 

Ihmiskunta oli keksinyt aseen, jonka tuhovoima ylitti miltei kaiken käsityskyvyn.  

Hiroshiman ja Nagasakin iskut ovat juurisyy sille, miksi ydinaseet ovat niin iso asia. Ne ovat universaalin pelon lähde, kauhukuva, jonka ei haluta koskaan enää toistuvan. Eikä Nagasakin jälkeen ole maailmassa nähtykään ydinaseiskua osana sodankäyntiä. 

– Ydinaseiden käyttämisestä on tullut Nagasakin jälkeen tabu. Raja, jonka ylittämisen kynnys on äärimmäisen korkealla, Pesu sanoo. 

Ei voida silti sanoa, etteikö maailma olisi ollut monta kertaa lähellä ydinsotaa Nagasakin jälkeenkin. 

Jo vuoden kuluttua Hiroshiman ja Nagasakin iskuista Yhdysvallat jatkoi ydinkokeitaan. Neljän vuoden päästä oman ensimmäisen koeräjäytyksensä teki Neuvostoliitto.  

Omaa tuhoisaa asettaan hamusivat myös Iso-Britannia, Ranska, Israel, Kiina, Intia, Pakistan ja viimeisimpänä Pohjois-Korea. 

Kaikkien aikojen suuritehoisimman ydinaseen koeräjäytti Neuvostoliitto marraskuussa 1961 Novaja Zemljalla Jäämerellä. Tsar Bombaksi kutsuttu atomipommi oli neljätuhatta kertaa suurempi kuin Hiroshimaan pudotettu. 

Ydinaseiden yhteenlaskettu tuhovoima oli lopulta niin suuri, että ihminen kykenisi tuhoamaan ydinaseilla paitsi itsensä, myös koko maapallon. 

Kuilun reunalla maailma kävi Kuuban ohjuskriisin aikaan vuonna 1962. Lähellä ydinsotaa oltiin myös vuonna 1983, jolloin kylmän sodan tuulet puhalsivat hyisinä. 

Viimeistään Kuuban ohjuskriisin jälkeen maailma heräsi siihen, että ydinaseiden käyttöä pitäisi myös jotenkin rajoittaa. 

Ensin syntyi ydinsulkusopimus, sitten liuta muita. Tulehtuneista väleistään huolimatta Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kykenivät kylmän sodan vuosina aina lopulta sopimaan ydinaseiden riisuntaan ja rajoituksiin liittyvistä asioista. 

Kun Berliinin muuri murtui ja kylmä sota päättyi, alkoi myös ydinasepolitiikassa lauhkeampi aika. Sitä on kestänyt yli parikymmentä vuotta. 

SALT-neuvottelut
SALT-neuvottelut aloitettiin vuonna 1969 Helsingissä. Neuvotteluiden päätöstilaisuudessa joulukuussa 1969 ulkoministeri Ahti Karjalainen istui Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton valtuuskuntien johtajien Gerard Smithin ja Vladimir Semjonovin keskellä. LEHTIKUVA/MIKKO OKSANEN

Viime vuosina jokin on muuttunut.  

Jo ennen Ukrainan sotaa monet Yhdysvaltain ja Venäjän väliset ydinaseiden määrän tai kehittelyn rajoittamiseen tähtäävät sopimukset ovat rauenneet tai jääneet ratifioimatta.  

Maat muun muassa irtautuivat vuonna 2019 keskipitkiä ydinaseita rajoittavasta INF-sopimuksesta. Vuonna 2021 Yhdysvallat ja Venäjä löysivät sovun ydinaseita rajoittavaan uuteen Start-sopimukseen, mutta vain viideksi vuodeksi. Sen jälkeinen aika on täyden epävarmuuden peitossa. 

Vuoren ja Pesun mukaan se on paljon merkittävämpi muutos ydinasepolitiikassa kuin se, mitä kuluneena vuotena on tapahtunut Ukrainassa. 

– Sopimusten purkautuminen antaa ydinasevalloille vapaat kädet edetä haluamaansa suuntaan, Vuori miettii. 

Hänen mukaansa ydinaseiden määrän lisääntymiseen liittyy aina riskejä. Kun aseita on enemmän, myös vahinkoja voi sattua herkemmin. 

– Varsinkin sotatilanteessa on suurempi riski sille, että tehdään nopeita virheratkaisuja. 

Vuoren mukaan oma riskinsä liittyy myös siihen, että sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä on pyritty viime aikoina häivyttämään ydinaseiden erityisyyttä suhteessa muihin aseisiin. 

Molemmissa maissa on kehitetty esimerkiksi verrattain pieniä ydinkärkiä. Samaan aikaan niin sanottu perinteinen aseteknologia on kehittynyt valtavasti. On tullut termobaarisia ja muita aseita, joiden tuhovoima on entistä lähempänä ydinaseita.  

– Se nostaa esiin kysymyksen, että kumpi lopulta on pahempi: pieni ydinase vai todella tuhovoimainen perinteisempi ase. Toistaiseksi ydinaseisiin kuitenkin liittyy voimakas tabu, jota ei haluta rikkoa. 

Oma huolestuttava piirteensä on myös se, että ydinasevaltioiden väliseen kanssakäymiseen liittyvä osaaminen on heikentynyt. 

Vuoren mukaan ydinaseisiin liittyvästä asiantuntijuudesta tuli kylmän sodan päättymisen myötä auringonlaskun ala. Se näkyi niin sotateollisuudessa, puolustushallinnossa, valtionhallinnossa kuin akateemisessa tutkimuksessakin. 

Samalla asiaan liittyvä osaaminen rapautui. Kun kansainvälinen ilmapiiri alkoi 2010-luvulla jälleen kiristyä, alkoivat kylmän sodan aikaiset asiantuntijat olla eläkeiässä. 

– Enää ei löydy niin paljon sellaista osaamista, jossa tiedettäisiin tarkkaan, millaisia toimintatapoja ja herkkyyksiä jännitteisessä tilanteessa toimimiseen ydinaseiden osalta liittyy, Vuori sanoo. 

Toimintatapoja joudutaan opettelemaan kokonaan uusiksi nyt, kun Ukrainassa käydään sotaa. Opettelutilanteena se on hyvin jännitteinen ja räjähdysherkkä. 

Pesun mukaan Venäjällä ja Yhdysvalloilla on kuitenkin se etu, että niillä on historiansa, josta tietotaitoa voidaan yrittää ammentaa. Kiinan kanssa sellaista historiaa ei ole.  

Se on kenties vielä huolestuttavampaa, sillä Kiinan vaikutusvalta maailmassa kasvaa. Pesun mukaan Kiinan ydinaseiden iskukyky on vielä kaukana Yhdysvalloista ja Venäjästä, mutta kysymysmerkkejä liittyy juuri siihen, onko Kiinalla halua kehittää myös ydinaseitaan valta-asemansa tueksi. 

– Kiina on perinteisesti pitänyt ydinaseitaan lähinnä pelotteena, ettei maahan hyökättäisi. Mutta jos heidän ydinasepolitiikkansa muuttuu agressiivisemmaksi, täytyy toimintatavat luoda täysin uudestaan.

Pohjois-Korea on hämmentänyt maailman ydinasetasapainoa toistuvilla ohjuskokeillaan. Maan virallisen uutistoimiston KCNA:n välittämässä kuvassa kokeillaan ballistista ohjusta nimeämättömässä paikassa Pohjois-Koreassa vuonna 2019. AFP PHOTO / LEHTIKUVA

Entä voisiko Kiina ottaa mallia Venäjän tavasta käyttää ydinasepelotetta?  

Kiinalla on omat tavoitteensa esimerkiksi Taiwanin suhteen. Taiwanilla ei ole ydinasetta eikä maa muutenkaan suoraan lukeudu Yhdysvaltain tarjoaman “ydinsateenvarjon” suojiin. 

Jotain merkkejä Kiinan aggressiivisuudesta saatiin elokuussa, kun Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi vieraili Taipeissa. Kiina käynnisti heti Pelosin vierailun jälkeen kostotoimenpiteenä mittavat sotaharjoitukset Taiwanin edustalla. 

Voisiko Kiina jossain vaiheessa hyökätä Taiwanin kimppuun tietäen, etteivät muut maat rohkene tulla väliin? 

Pesun mukaan sekin riski on otettava huomioon. Hän kuitenkin pitää todennäköisenä, että Pekingissä on laitettu merkille, kuinka yhtenäisesti ja massiivisesti länsimaat ovat asettaneet pakotteita Venäjälle. Kiina ei halua samanlaista kohtaloa itselleen. 

– Kiina on monta kertaa osoittanut olevansa ennen kaikkea pragmaattinen toimija. Uskon, että se näkyy tässäkin. 

Vuori on samaa mieltä. Hän myös muistuttaa, että vaikka Taiwanilla ei ole esimerkiksi Nato-jäsenyyden tuomaa ydinasesuojaa, on Yhdysvallat kuitenkin sitoutunut auttamaan, jos maan kimppuun hyökätään. 

– Yhdysvallat olisi valmiimpi tulemaan Taiwanissa väliin kuin Ukrainassa. 

Kaikilla ydinasevaltioilla on omat jännitteensä. Pakistan ja Intia ovat hankkineet ydinaseensa pelotteeksi toisiaan vastaan. Israelilla ydinase on pelotteena Lähi-idän suuntaan. Pohjois-Koreankin ydinaseuhittelut on suunnattu pelotteeksi Etelä-Korealle ja Yhdysvalloille. 

Ydinaseiden tulevaisuuden kannalta keskeinen seikka on se, miten Yhdysvaltain sisäpolitiikka kehittyy. 

Saksan, Etelä-Korean, Japanin ja Saudi-Arabian kaltaiset maat ovat tähän saakka jättäneet oman ydinasekehittelynsä tekemättä, koska ne ovat voineet luottaa Yhdysvaltain tarjoamaan ydinsateenvarjoon. 

Donald Trumpin presidenttikaudella Yhdysvaltain ulkopoliittinen linja alkoi kuitenkin horjua. Maa on pahasti jakautunut, ja ajatus Trumpin paluusta valtaan on mahdollinen. Mitä silloin tapahtuu, jää nähtäväksi. 

– Trumpin toinen kausi herättäisi varmasti kysymyksiä myös tässä mielessä, Pesu sanoo. 

Ydinsateenvarjo on sana, jota Suomessakin on toisteltu usein kuluneen vuoden aikana. 

Päätös liittyä puolustusliitto Natoon tarkoittaa myös sitä, että Suomi ja Ruotsi pääsevät Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan ydinaseiden tuoman ydinasesuojan piiriin. 

Pesun mukaan Suomi saa Natossa vastaansa muutamia ydinaseisiin liittyviä kysymyksiä, joihin maan on mietittävä oman suhtautumisensa. 

Yksi sellainen on ydinaseiden sijoittaminen maahan. Toinen on se, onko Suomi Natossa halukas osallistumaan harjoitustoimintaan, jossa ydinaseettomat maat tarjoavat suojaa ydinaseita kuljettaville koneille. 

– Olettaisin, että Naton suunnalta tulee sen suuntaisia toiveita. On Suomen oma asia, miten se haluaa toimia. Norja ei ole halunnut ydinaseita maaperälleen, mutta kyseisessä harjoitustoiminnassa se on ollut mukana. 

Pesun ja Vuoren mukaan ydinaseiden tuoma pelotevaikutus on merkittävä muutos Suomen puolustuspolitiikassa. Se tuo ennestään uskottavalle puolustukselle lisää pelinappuloita. 

– Suomen kiristäminen ydinasepelotteella ei ole enää samalla tavalla mahdollista kuin ennen, Pesu sanoo. 

Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä syyskuussa 2022. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.

Lue myös

Nuoret aikuiset sijoittavat yli kaksi kertaa useammin kuin 10 vuotta sitten

Miehet sijoittavat naisia aktiivisemmin – voi näkyä myöhemmin varallisuuseroissa.
18.11.2026 0:01

WSJ: Jensen Huang valmis palaamaan Nvidian johtoon

Kohuihin syöksyneeltä yhtiöltä on odotettu kovaa tulosta.
17.11.2026 19:03

Norlén: Ruotsalaisten pitää joulupöydässä tietää, onko maassa hallitus vai mennäänkö vaaliuurnille

Ruotsin umpisolmussa olevissa hallitustunnusteluissa otetaan aikalisä. Valtiopäivien puhemies Andreas Norlén myönsi maltillisen kokoomuksen...
17.11.2026 18:14

Aihetunnisteet

Politiikka Ukraina Ukrainan sota Venäjä ydinaseet ydinasepelote

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Somalia ja Somalimaa ovat kuin yö ja päivä – miten samalta pohjalta syntyi kaoottinen sotatanner ja vakaa demokratia?
Uutiset | 16.11.2026 21:25
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Putinin jättihanke sai osuman – Venäjän hallitus hätäkokoukseen
Uutiset | 17.11.2026 9:59
Venäjä: Ukraina iski Venäjälle yli 1 400 droonilla
Uutiset | 17.11.2026 8:23
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17
Miksi Suomessa ei lähdetä barrikadeille, vaikka maa keikkuu työttömyystilastojen kärjessä? – Tutkija kommentoi
Uutiset | 16.11.2026 14:25
Vaaratiedotetesti epäonnistui – Sisäministeri Rantanen: Nyt tarvitaan analyysi, mikä meni pieleen
Uutiset | 17.11.2026 12:59
Kim Jong-un ilmestyi perheineen Kiinan rajan tuntumaan – Trump vihjaillut tapaamisella
Uutiset | 17.11.2026 11:19
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Petri Roininen: Olemattomia töitä voi hakea, muttei saada
Uutiset | 17.11.2026 14:40
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17
Somalia ja Somalimaa ovat kuin yö ja päivä – miten samalta pohjalta syntyi kaoottinen sotatanner ja vakaa demokratia?
Uutiset | 16.11.2026 21:25
New York Times: Venäjän vaatimukset Ukrainan sodasta ja Euroopan turvallisuudesta eivät ole muuttuneet
Uutiset | 14.11.2026 14:32
Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
Miksi Suomessa ei lähdetä barrikadeille, vaikka maa keikkuu työttömyystilastojen kärjessä? – Tutkija kommentoi
Uutiset | 16.11.2026 14:25
Miksi tupakoitsijat sairastuvat harvemmin Parkinsonin tautiin? Tuore tutkimus tarjoaa selityksen
Uutiset | 13.11.2026 21:44
Merz: Euroopan ei tarvitse keskustella turvallisuudestaan Venäjän kanssa
Uutiset | 13.11.2026 15:14
Putinin jättihanke sai osuman – Venäjän hallitus hätäkokoukseen
Uutiset | 17.11.2026 9:59
Rock | Keikka Kremlin sydämessä jäi Gary Mooren viimeiseksi – lähes neljän promillen humala vei kitaristilegendan Espanjan-lomalla
Uutiset | 7.11.2026 21:12
Moskova ja Peking jyrähtävät: Ulkopuolisten ei pidä sotkeutua
Uutiset | 22.10.2026 9:00
Nuohoojalla voi olla hyvä syy kieltäytyä työstään – ”Suuri osa ei ota huomautuksia riittävän vakavasti”
Uutiset | 2.11.2026 22:15
Kiovalaiset elävät jatkuvan paineen alla – ”Valmistautukaa, Suomen kansa, sillä saatatte olla seuraavia”
Uutiset | 6.11.2026 9:00
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Ilmasota | F-35:n ”esi-isä” oli sodassa kova rauta – romanialaiset aiheuttivat amerikkalaispiloteille painajaisen kesällä 1944
Uutiset | 6.11.2026 21:38
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Purra teki johtopäätöksen Wolt-kuskeista: ”Suomi ei tarvitse maailmalta näitä korkeakoulutettuja ’huippuosaajia’”
Uutiset | 30.10.2026 9:03
Historia | Miksi antifasistinen valtio puki sotilaansa kuin natsit? DDR:n armeijan ulkoasu hämmensi monia
Uutiset | 25.10.2026 21:38
Maajussille morsiamessa tuli pettymys, mutta se opetti – Hannu Laturi tähtää nyt eduskuntaan
Uutiset | 1.11.2026 9:00

Uusimmat

Nuoret aikuiset sijoittavat yli kaksi kertaa useammin kuin 10 vuotta sitten
Uutiset | 18.11.2026 0:01
WSJ: Jensen Huang valmis palaamaan Nvidian johtoon
Uutiset | 17.11.2026 19:03
Norlén: Ruotsalaisten pitää joulupöydässä tietää, onko maassa hallitus vai mennäänkö vaaliuurnille
Uutiset | 17.11.2026 18:14
Suomen Kuvalehden journalistipalkinto STT:n päätoimittaja Minna Holopaiselle
Uutiset | 17.11.2026 18:01
Sivulliset valittajat sysätään sivuun kuntien kiinteistökaupoista – oppositio kiitteli valitusoikeuden rajaamista
Uutiset | 17.11.2026 16:53
Suomi ja Ukraina sopivat jatkoa droonidiiliin
Uutiset | 17.11.2026 16:52
Stubb tapasi Saksan Merzin halukkaiden koalition kokouksen alla
Uutiset | 17.11.2026 16:39
Honkonen: Suomen pitäisi olla mukana perustamassa palautuskeskusta Ruandaan – ”Miksi näin ei ole?”
Uutiset | 17.11.2026 16:31
Petri Honkonen tyrmää Evan koulutustilin: ”Nyt ei pitäisi luoda uusia pussinperiä”
Uutiset | 17.11.2026 16:30
Kaikkoselta kritiikkiä vaaratiedottamisen ongelmille: ”Tämän ei pitäisi olla rakettitiedettä”
Uutiset | 17.11.2026 15:53
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
Minkä pitäisi olla keskustan kärkiteema vaaleissa? – Johtopaikkaa puoluekoneessa tavoittelevat kertovat
Uutiset | 15.11.2026 13:00
Osakesäästäjiltä peukkua Kurvisen avaukselle valtionobligaatioiden palauttamisesta: Pankkitileiltä voisi liikahtaa jopa miljardeja
Uutiset | 10.11.2026 13:45

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Nuoret aikuiset sijoittavat yli kaksi kertaa useammin kuin 10 vuotta sitten
Uutiset | 18.11.2026 0:01
WSJ: Jensen Huang valmis palaamaan Nvidian johtoon
Uutiset | 17.11.2026 19:03
Norlén: Ruotsalaisten pitää joulupöydässä tietää, onko maassa hallitus vai mennäänkö vaaliuurnille
Uutiset | 17.11.2026 18:14
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Hyvinvointi tarvitsee tekijänsä
Mielipide | 17.11.2026 12:46
Lukijalta: Arvojen ja aluepolitiikan suuri päivä
Mielipide | 17.11.2026 9:40
Lukijalta: Alueilla on tärkeä merkitys Suomen kokonaisturvallisuudelle
Mielipide | 17.11.2026 9:26
Lukijalta: Keskustan suunta ratkaistaan arjessa, jalkautumalla ja uudistumalla
Mielipide | 17.11.2026 9:23

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Kymenlaakson Keskusta vaatii valtiolta toimia itäisen Suomen elinvoimaan
Uutiset | 16.11.2026 15:43
Sari Salminen valittiin Etelä-Hämeen Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi
Uutiset | 16.11.2026 15:20
Emilia Hirvi jatkaa Keski-Pohjanmaan Keskustan johdossa – piiri vaatii hallitukselta vastuuta sote-rahoituksesta
Uutiset | 16.11.2026 14:58
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata