Arviointineuvoston puheenjohtaja patistaa hallitusta palaamaan menokehyksiin jo ensi vuonna

Hallituksen pitäisi ehdottomasti palata menokehyksiin jo ensi vuonna, sanoo talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Jouko Vilmunen.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi lauantaina Ylen haastattelussa, että kaikki hallituspuolueet ovat samoilla linjoilla siitä, että paluu kehyksiin ei onnistu vielä ensi vuonna, vaikka alun perin oli sovittu niin.

Vilmunen kummeksuu hallituksen ristiriitaisia signaaleja. Toisaalta ollaan jo hyvää vauhtia purkamassa koronarajoituksia, mutta talouspolitiikassa ei vielä olla lainkaan palaamassa normaaliin.

–  Ravintoloita ja baareja avataan, ja ihmiset saavat taas kokoontua. Rajoituksia ollaan höllentämässä. Jos asia on näin, sitten pitää talouspolitiikassakin tehdä se johdonmukainen päätelmä, että siirrytään koronanhoidosta valtiontalouden hoitoon, Vilmunen sanoi STT:n haastattelussa.

Vilmusen mukaan koronakriisin hoito on antanut hallituspuolueille mahdollisuuden vältellä julkisen talouden ongelmakohtien hoitoa, mutta jos koronaepidemian hoidossa ollaan pääsemässä voiton päälle, myös tämän välttelyn pitäisi loppua.

–  Jos korona ollaan voittamassa, niin nyt pitäisi pystyä palaamaan normaaliin myös talouspolitiikassa. Nyt pitäisi palata isoon ongelmaan eli julkisen talouden kestävyyteen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua.

Vilmunen kaipaa hallitukselta konkreettista suunnitelmaa julkisen talouden tasapainon hoitamiseksi, mutta asiasta ei hänen mukaansa haluta edes keskustella. Tilannetta ei lainkaan helpota kuntavaalien lähestyminen.

Vilmunen muistuttaa, että Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo yli kymmenen vuoden ajan. Alijäämää ei kyetty kuromaan umpeen edes viime vuosikymmenen lopun nousukaudella.

–  Väestö vanhenee, ja sosiaali- ja terveysmenot kasvavat. Samaan aikaan talouden veronmaksukyky on heikentynyt. Tämä yhtälö pitää ratkaista, ja se pitää ratkaista mahdollisimman nopeasti. Emme voi odottaa vuosikymmenen loppuun, se pitää ratkaista nyt, Vilmunen painottaa.

Vilmusen mukaan hallituksen pitäisi hitaan talouskasvun ja tuottavuuden hitaan kasvun ohella kiinnittää huomiota myös pitkän aikavälin työttömyysasteeseen, joka on jämähtänyt 6,5 prosenttiin.

Vilmunen ei usko, että Vanhasen äskettäinen ehdotus kymmenen miljardin euron panostuksesta tutkimukseen ja tuotekehitykseen ratkaisevasti siivittäisi Suomen taloutta.

–  Suomen talouden suuri ongelma on se, että miten meidän kansainvälisesti tunnustettu korkeatasoinen tutkimustyömme käännetään bisnesideoiksi, Vilmunen sanoo.

–  Meidän pitäisi katsoa, miksi korkealaatuisesta tutkimuksesta ja tuotekehityksestämme ei synny kannattavaa yritystoimintaa. Tuottavuutta ei paranneta vain sillä, että tuotetaan uusia tutkimustuloksia.

Vilmunen on ihmetellen seurannut keskustelua esitettyjen työllisyystoimien vaikutusten arvioinnista ja sitä, että valtiovarainministeriön arvovalta asiassa on asetettu kyseenalaiseksi.

–  Jos hallituksen sisällä on ristiriitoja siitä, mihin arvioihin luotetaan, niin vaikutuksia arvioimaan pitäisi perustaa ulkopuolinen arviointiryhmä, Vilmunen sanoo.