Antti Kurvinen: Keskustan on oltava uudistajien puolella

Antti Kurvinen hommasi lukion oppilaskunnan puheenjohtajana koululleen paljon toivotun kahviautomaatin. Jälkeenpäin hän kuuli, ettei hankinta ollut talouspoliittisesti järkevä. Automaatin ylläpito söi rutkasti varoja oppilaskunnan kassasta.

Samoihin aikoihin radiossa soi PikkuG:n kappale: ”Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus / Kaikki kasvaa, lapset varttuu / virheist oppii / Ja kokemust karttuu”.

Ylihärmäläisessä kodissa äänestettiin vaaleissa, ja Kurvisen sairaanhoitajaäiti oli Tehyn aktiivi. Puoluetoiminta ei kuitenkaan tullut kodin perintönä.

Kurvisella on aina ollut kova kipinä olla mukana tekemässä ja kehittämässä asioita, oli kyseessä sitten pesäpallo- tai teatteriharrastus tai myöhemmin erilaiset luottamustehtävät.

Hän selaili lapsena maailmanhistoriasta kertovia kirjoja. Yläkoulussa Kurvinen löysi sanomalehtien pariin ja alkoi hahmottaa, että kaikki suuret muutokset historiassa koostuvat lopulta yksittäisten ihmisten teoista.

Heräsi orastava kiinnostus politiikkaan.

– Ilkka oli aikanaan kantaaottava lehti. Karin (Hokkanen) kolumneissa linja ei jäänyt epäselväksi. Keskusta vaikutti olevan hyvän puolella pahaa vastaan, Kurvinen nauraa.

Juuri keskustalaiset pyysivät täysi-ikäistyneen nuoren ylihärmäläisen kunnallisvaaliehdokkaaksi.

Kurvisen tie politiikassa näyttää aurinkoiselta purjehdukselta aina vain suurempiin saappaisiin: oppilaskunnan ja nuorisovaltuuston puheenjohtajasta kunnanvaltuutetuksi heti 18-vuotiaana, Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtajan paikalta keskustanuorten johtoon, eduskuntaan alle 30-vuotiaana ja puoluejohtoon ensi yrittämällä.

Lyhyesti kerrottuna mutkat tuppaavat suoristumaan. Kuitenkin juuri ne vaikeakulkuisimmat taipaleet ovat antaneet tärkeimmän opin: aina pääsee eteenpäin.

Keskustan kannatus vuoden 2011 eduskuntavaaleissa romahti alle 16 prosenttiin, ja moni ennusti neliapilan lakastuvan lopullisesti.

Kurvinen ajatteli synkimpinä hetkinä olevansa keskustanuorten puheenjohtajana lajinsa viimeinen.

Politiikassa on kestettävä myös jatkuvaa keskeneräisyyttä ja epätäydellisyyttä. Esimerkistä käy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

Hallituksen toissa syksynä tekemä päätös 18 sote-alueesta ja vaaleilla valittavista maakuntavaltuustoista oli keskustalle voitto ja askel kohti pitkäaikaisen tavoitteen toteutumista.

Kun yksi iso asia saadaan kuntoon, nurkan takana odottaa aina uusia, sen Kurvinen on oppinut. Pian alkoi kiivas keskustelu maakuntien verotusoikeudesta ja palveluiden yhtiöittämisestä.

Ikä on onneksi tuonut kärsivällisyyttä.

– On vain otettava jatkuvasti pieniä askelia oikeaan suuntaan.

Keskusta nauttii tällä hetkellä gallup-suosiosta, mutta varapuheenjohtajana Kurvinen kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen valmistaa puoluetta tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen.

Kurvisen tehtävä on osaltaan huolehtia, että keskusta pärjää tulevissa vaaleissa, ja miettiä, mistä löytyvät keskustalaiset vastuunkantajat.

– Hallituspolitiikan kompromissien keskellä on oltava oma, keskustalainen linja useampien vuosien päähän.

Puoluejohdossa on jo ryhdyttävä miettimään, mitkä kysymykset kiinnostavat ihmisiä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. 2020-lukukaan ei ole kaukana.

Suomen on kohdattava kansainvälistymisen, digitalisaation ja elinkeinorakenteen muutoksen mukanaan tuomat haasteet.

Parhaillaan keskusta toteuttaa lupausta Suomen kuntoon laittamisesta. Luvassa on isoja uudistuksia muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja liikenteeseen.

Kurvisen mielestä olisi väärin keskusta-aatetta kohtaan, jos puolue ei olisi uudistajien puolella. Uudistusten tavoitteena on avata Suomi umpisolmusta uuteen nousuun, mutta niin että kaikki pysyvät vauhdissa mukana.

– On tehtävä turvallista uudistamista. On myös puolueita, joille ei ole väliä, ovatko kaikki mukana.

Kurvisen puheista kuulee, että tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat asioita, joiden kanssa puoluejohto jatkuvasti tasapainoilee.

– Välillä tunnen pienuutta, mutta toisaalta kiitollisuutta siitä, että saan mahdollisuuden olla vastuussa tällaisena aikana.

”Kerro totuus ja rohkaise”. Sanonta on ollut monessa kohtaa Kurvisen motto.

Moni kysyy, miten on mahdollista, että keskustajohtoisen hallituksen aikana maatalous on ahdingossa.

Maatalouden ongelmat eivät syntyneet keskustan hallituksessa olon seurauksena, vaan juuret ovat syvemmällä, Kurvinen muistuttaa.

– Koko Euroopan maatalous on tällä hetkellä ongelmissa. Paljolti on kyse EU:n maatalouspolitiikan epäonnistumisista, kuten maitokiintiöiden poistamisesta.

EU:n maataloustuet irrotettiin jo vuosia sitten tuotannosta, eli tavoitteena ei ole ainoastaan tuottaa hyviä elintarvikkeita eurooppalaisille, vaan yleinen maaseudun ja maisemien ylläpitäminen, Kurvinen sanoo hieman tuohtuneena.

– Koko EU:n maatalouspolitiikassa on tehtävä käänne, ja Suomen pitää avata keskustelu EU:n ruokaturvasta.

Maapallon väestömäärä kasvaa ja viljeltävää pinta-alaa tuhoutuu jatkuvasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena.

– Onko todella niin, että Eurooppa on valmis ajamaan oman elintarvikehuoltonsa kriisiin, Kurvinen kysyy.

Onko todella niin, että Eurooppa on valmis ajamaan oman elintarvikehuoltonsa kriisiin?

Seisomme Liinamaalla Lapuanjoen rannassa. Näillä main kulkee Kauhavan, Ylihärmän ja Alahärmän rajapiste.

Nykyään rajat ovat vain henkisiä, sillä härmät ja Kortesjärvi yhdistyivät Kauhavaan vuonna 2009.

Paksuimmat juuret politiikkaan Kurvinen kokee kasvattaneensa juuri näissä lakeuden maisemissa, paikallisia asioita hoitaessaan.

11 vuotta kunnanvaltuutettuna toiminut Kurvinen löytää politiikan mielekkyyden tekojen kautta.

Vuosien mittaan ympyrät ovat suurentuneet, mutta edelleen kyse on oman elinympäristön olojen kehittämisestä.

– On ollut mielekästä olla eduskuntaryhmässä ja tukemassa hallitusta. Vaikeuksista huolimatta asioita on tehty ja viety oikeaan suuntaan.

Kurvinen muistaa liikuttuneensa, kun keskustalaiset ilmestyivät heti vuoden 2011 vaalitappion jälkeen toreille tekemään Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjaa.

Oli halu näyttää, että keskusta elää.

Miten sama toistuisi jatkossakin vaaleista ja vuodesta toiseen?

– Keskustan on oltava edelleen yhteisö, jossa on hyvä olla ja ilmapiiri on avoin. Ihmiset kaipaavat yhteisöjä, Kurvinen uskoo.

– Ainoa, minkä varassa keskusta nousee tai kaatuu, ovat tavalliset ihmiset.

Vaivalloinen toiminta tai riitaisat kunnallisjärjestöt eivät houkuta ihmisiä käyttämään rajallista vapaa-aikaansa puoluetyöhön. Jos kaikkien ääni tai kriittiset puheenvuorot eivät tule kuulluksi, ihmiset eivät lähde mukaan, Kurvinen listaa.

Puoluetyö ei voi olla vain kahvinkeittoa ja vaalimainosten pystyttämistä.

Keskustalainen sivistysliike on Kurvisen mielestä päässyt rapautumaan.

– Puoluetyö ei voi olla vain kahvinkeittoa ja vaalimainosten pystyttämistä, vaan enemmän keskustelua, väittelyä ja asioiden opiskelua yhdessä.

Kurvinen herättelee huomaamaan, että puolueessa valta ja vastuu ovat jokaisella jäsenellä.

Keskustan maineeseen vaikuttavat yhtälailla ministerin esiintyminen aamu-tv:ssä kuin jokaisen keskustalaisen Facebook-päivitykset tai huoltoaseman baarissa käymät keskustelut.

– Tänä aikana on helpompi kuin koskaan levittää omia näkemyksiään ja puolueen viestiä.

Antti Kurvinen on puhelias pohjalainen, sen tietää jokainen hänet tavannut.

Nuorempana Kurvinen heittäytyi lavalle Ylihärmän nuorisoseuran näytelmissä. Näytelmäharrastus on antanut itsevarmuutta etenkin suurien joukkojen edessä.

Innokas ja tyhmänrohkea, näillä sanoilla Kurvinen itseään kuvailee.

Ajamme Ylihärmän komean puukirkon ohi, jonka talolliset aikanaan halusivat pitäjään rakentaa.

Kun kuningas vihdoin useiden anomusten jälkeen antoi rakennusluvan kesäkuussa 1786, olivat kylän miehet salvoneet hirsiä jo useamman metrin korkeuteen.

– Ylihärmäläistä asennetta, Kurvinen virnistää.

Siitä ei varmasti ole haittaa tässäkään ajassa.

Haastattelu on alun perin julkaistu Suomenmaan aikakauslehdessä 16.9. Lehden voit tilata täältä .