Annika Saarikko perhevapaista: Peili käteen, Häkämies!

Työnantajien haluttomuus perheiden aseman parantamiseen jarruttaa perhevapaiden uudistamista, katsoo keskustan kansanedustaja Annika Saarikko.

Saarikko kirjoittaa blogissaan, että tärkein syy, miksi perhevapaita ei ole jo uudistettu Suomessa, on työnantajien vastustus lisätä järjestelmän kustannuksia – eli parantaa perheiden asemaa.

Saarikon mielestä olisi toivottavaa, että perheisiin liittyvät poliittiset avaukset eivät aina olisi heikennyksiä, vaatimuksia, vastakkainasettelua tai suoraviivaista kilpailukykypuhetta.

– Tähän asti EK on myös ollut varsin nihkeä tasa-arvon käytännön edistämisessä. Siis sellaisessa tasa-arvotyössä, joka ei ole tarkoittanut heikennyksiä valinnanvapauteen tai etuuksiin. 

Saarikko viittaa kirjoituksessaan Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtajaan Jyri Häkämieheen, joka on vaatinut lehtihaastattelussa suomalaisia naisia nopeammin perhevapailta työelämään. Häkämiehen mukaan sillä tilkittäisiin työllisyysasteemme aukkoja tehokkaasti..

Saarikon mukaan vanha viisaus siitä, että jos kotona on asiat hyvin, on töissä asiat hyvin, on totta yhä tänäänkin.

– Siksi tekisi mieleni sanoa, että peili käteen, arvostamani Jyri Häkämies.

Keskustajaedustaja muistuttaa, että hallituskiintiöt, vanhempainvapaalta töihin palaavan irtisanomissuoja tai Sipilän hallituksen aikaansaama vanhemmuuden kustannuksia tasaava kertakorvaus eivät ole saaneet EK:lta kiitosta tai kannatusta.

– Ja missä on asennemuokkaustyö siihen, että isät käyttäisivät edes nykyisen perhevapaamallin kiintiönsä lapsen hoidossa? 

Saarikko sanoo kannattavansa Häkämiehen tavoin perhevapaaremonttia ja varhaiskasvatusmaksujen alentamista, mutta ensisijaisesti pienituloisilta, kuten Sipilän hallitus onkin jo keskustan vaatimuksesta tehnyt.

– Olen vakuuttunut, että yhteiskunnan sekä työelämän perheystävällisellä ilmapiirillä, joustavan hoitorahan käytön kannustuksella eli aidolla osittaisella töihinpaluun mahdollisuudella, työmäärän kohtuullisuudella pikkulapsivaiheessa ja naisten palkkatasa-arvolla on sittenkin kaikkein suurin merkitys naisten työllisyysasteelle. 

Saarikko kysyy, mitä työnantajasiipi aikoo näiden asioiden hyväksi tehdä.

– Toivottavasti mahdollisimman paljon, yhteistyössä palkansaajien ja julkisen vallan kanssa, hän opastaa.

Meillä työelämän kulttuuri on liiaksi on tai off.

Saarikon mukaan Suomi on naisten työllisyysasteessa Suomea ja Ruotsia jäljessä, koska työllisiä on meillä vaikeiden taantumavuosien jälkeen kaikkiaan vähemmän. Samalla harva muistaa kaivaa esiin tilaston, joka todistaa suomalaisten äitien olevan kokonaisuudessaan Euroopan kärkimaita, lukuunottamatta lapsen 0-2 ikävuoden aikaa.

– Erot muihin Pohjoismaihin naisten työllisyysasteessa eivät selity vain pikkulasten äitien poissaololla, vaan myös iäkkäämpien naisten työmarkkina-aseman heikkoudella Suomessa. 

Keskustelun kärjen pitäisi Saarikon mielestä olla osittaisen työhönpaluun parantamisessa.

– Se kun on merkittävin ero järjestelmissä Ruotsin ja Suomen välillä tässä teemassa. Meillä työelämän kulttuuri on liiaksi on tai off.

Saarikko huomauttaa, että pitkään kotona lasta hoitavien äitien isoin ongelma ei ole haluttomuus palata työhön vaan se, ettei ei ole mitään työtä, johon palata.

– Tarvitaan siis vahvaa tienraivausta ja tukea, jotta polku työelämään aukeaisi paremmin kun töihinpaluun aika koittaa. Tähän toivoisin Sipilän hallituksen keskittyvän; työllisyystoimiin näiden äitien osalta syyllistämispuheen sijaan., hän opastaa.