Analyysi: Sote on kriittisessä tilassa, mutta hengittää vielä

Hallituksen kaataminen olisi kokoomukselle iso riski, Pekka Pohjolainen huomauttaa uutisanalyysissaan
Uutisanalyysi

Huonolta näyttää, ei siitä mihinkään pääsee.

Viime päivien tapahtumat ovat vieneet sote- ja maakuntauudistuksen niin sanotusti heikkoon happeen.

Perustuslakivaliokunnan Ilta-Sanomille vuodettu lausuntoluonnos paljasti, ettei valinnanvapaus ole toteutettavissa esitetyssä muodossa samanaikaisesti maakuntauudistuksen kanssa, vaan ensin on uudistettava hallinnon rakenteet.

Pääministeripuolue keskusta on ollut tällä kannalla koko ajan. Maakuntahallinnon vastineeksi laajan, kertarutinalla toteutettavan valinnanvapauden rutistaneelle kokoomukselle vaiheistus olisi kuitenkin myrkkyä. Tällöin se ei saisi varmuutta valinnanvapauden toteutumisesta, joka jäisi seuraavan hallituksen harkintaan.

Kysymys kuuluu siis, potkaiseeko kokoomus oman maidon kaatuessa naapurinkin tonkan nurin? Ainakin se on pitkin matkaa julistanut, ettei ilman valinnanvapautta tule maakuntauudistustakaan.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmaisi asian lauantaina TV1:n Ykkösaamussa näin: jos kokoomuksen eduskuntaryhmä tulee siihen tulokseen, että sen uudistukselle asettamat tavoitteet eivät toteudu, sillä ei ole syytä tukea uudistusta.

Orpon linjaus ei ainakaan lievittänyt levottomuutta, jota kokoomuksessa ja muutenkin uudistuksen ympärillä on.

Perjantaina kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski ilmoitti jo äänestävänsä sote-uudistusta vastaan. Se tietää sitä, että hallituksen ja opposition voimasuhteet olisivat äänestyksissä enää 101–98 hallituksen hyväksi.

Kaksi käännynnäistä lisää kaataisi uudistuksen ja hyvin todennäköisesti koko hallituksen, ellei oppositiosta vielä löydy tyhjän painajia tai kannattajia valinnanvapauden osalta rukatulle sotemallille.

Jos äänestykseen asti lähiviikkoina edetään, jännitysnäytelmä on tällä tietoa joka tapauksessa luvassa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi jo kevättalvella, että sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen tietäisi uusia vaaleja.

Koko hankkeen kohtalo on nyt kiinni siitä, miten kokoomus reagoi tilanteeseen.

Vielä jokin aika sitten näytti siltä, että kokoomus voisi halutessaan kaataa hallituksen ja nousta uusien vaalien kautta pääministeripuolueeksi. 

Nyt tilanne on kuitenkin toinen, sillä kädessä on huonommat kortit. Suurin oppositiopuolue SDP on kuronut kokoomuksen etumatkan kiinni ja mennyt joissakin gallup-mittauksissa edelle.

Kun soten kaatuminen ja hajotusvaalit ilman muuta antaisivat oppositiopuolueille nostetta, kokoomus ottaisi ison riskin kaataessaan hallituksen. Oppositioonkaan ajautumista ei voi sulkea pois.

Kun kokoomuksen ajamaa valinnanvapausmallia ei kannata mikään muu puolue, sen on turha kuvitella saavansa sitä läpi missään hallituskokoonpanossa.

Sotessa puolueen vaihtoehdoiksi jäävät joko vaiheistettu valinnanvapaus tai ei mitään.

Maakuntavaalien ajankohta on koko kuviossa oikeastaan sivuseikka. Ainakaan lokakuussa niitä ei enää ehditä pitää, mutta kysymys kuuluu tässä vaiheessa, tuleeko vaaleja ylipäätään.

Mikäli tulee, loppusyksyä todennäköisemmältä näyttää siirtyminen eduskuntavaalien yhteyteen. Marras-, joulu- tai tammivaalit kiinnostaisivat kyllä yhä keskustaa, mutta ei ilmeisesti muita.