Analyysi: Budjetti käy näytöstä hallituksen talouspolitiikalle
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kolmas budjetti syntyi lyhyessä ajassa ja ilmeisen vaivattomasti.
Neuvotteluja siivitti nyt ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen talouden vahva myötätuuli. Siinä hallitus saaneekin näillä näkymin purjehtia vaalikauden loppuun asti – ellei ulkomaailmasta tule päälle hurrikaania tai muuta matalapainetta.
Tapahtunut muutos on oikeastaan häkellyttävän suuri. Luvut ovat sellaisia, että oppositio joutunee hakemaan ainekset hallituksen haukkumiseen jostain muualta kuin talouspolitiikasta.
Talouskasvu on kirmannut ennusteiden yli ja on euroaluetta nopeampaa. Työllisyys kohenee, työttömyysmenot vähenevät, julkisen talouden alijäämät pienenevät ja velan osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu. Uutta velkaa tarvitaan budjetin katteeksi enää vajaat kolme miljardia euroa.
Kuka tähän olisi uskonut vielä vuosi sitten?
Budjetin merkittävimmän uutuuden, perhevapaauudistuksen alullepanoa osattiin sen sijaan odottaa. Väylä avautui, kun perussuomalaisten hallituspaikan ottanut siniset vilautti kesällä hankkeelle vihreää valoa.
Perhevapaat on tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti ja mahdollisuus kolmivuotiseen lasten kotihoitoon säilyttäen. Uudistus valmistellaan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) johdolla ja voimaan sen on tarkoitus tulla vuoden 2019 alussa.
Ansiosidonnaisen järjestelmän kustannuksista vastaavat työmarkkinaosapuolet ovat mukana uudistuksen valmistelussa. Ne ehtivät jo kiitellä hallitusta uudistuksen käynnistämisestä leveällä rintamalla.
Uudistuksen sisällössä riittänee kuitenkin vääntämistä, sillä pohjiksi hakatut fundamentit eivät ehkä kaikille riitä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehti jo varoittaa uudistuksen vesittymisestä, ellei kotihoidon tukea oleellisesti muuteta nykyisestä.
EK on ajanut itse mallia, jossa ansiosidonnainen perhevapaakausi on jaettu tasan miesten ja naisten kesken.
Myös verolinjaltaan budjettiesitys oli odotusten mukainen. 270 miljoonan palkkaveron kevennyksellä kaikkiin tuloluokkiin hallitus katsoo täyttäneensä kilpailukykysopimuksen yhteydessä annetut lupaukset.
Niiin sanottu solidaarisuusvero säilyy nykyisellään, kun kokoomus ei saanut muilta hallitusryhmiltä tukea kovatuloisten ylimääräisestä kiristyksestä luopumiseen.
Työn verotuksen keventämiseen liikkumavaraa löytyi jälleen muun muassa alkoholiverosta, johon tehdään 100 miljoonan euron kiristys. Se voi osaltaan tasoittaa myös alkoholilain uudistuksen nostattamia kuohuja eduskunnassa.
Yritystukiin hallitus ei tohtinut kajota vieläkään, vaan jatkoi ampiaispesän pyörittelyä kepakolla.
Nyt oppositiolle tarjotaan hövelisti mahdollisuutta osallistua yritystukien leikkaamiseen parlamentaarisessa ryhmässä, jonka työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa. Työryhmän on tarkoitus laatia esitys, jossa mukana olisivat sekä verotuet että suorat tuet.
Esitys leikattavista tuista pitäisi saada valmiiksi joulun alla. Sen jälkeen valmistellaan yleiset periaatteet tukien uudelleen kohdentamiseksi ensi vaalikaudella.
Budjettiriihi oli samalla jonkilainen koeponnistus Sipilän hallituksen kakkosversiolle, jonka eduskuntaenemmistö on perussuomalaisista irronneen sinisen eduskuntaryhmän varassa.
Harjoitus näytti ainakin ulospäin sujuneen ilman mitään mutinoita. Sinisten hallitusryhmän nokkamies Sampo Terho sai budjetti-infossa esitellä terrorismin torjunnan satsaukset ja maahanmuuttopolitiikan kiristykset ja autojen romutuspalkkioiden jatkamisen.
Terho ja muut siniset saanevat kuunnella korvat punaisena rumputulta Jussi Halla-ahon perussuomalaisilta vaalikauden loppuun asti, mutta hallitusta se tuskin horjuttaa.