Äärioikeistolaisen AfD:n suosio kasvoi Saksassa entisestään – tutkijan mukaan syynä on "yleinen kriisimieliala"
Saksassa populistisen äärioikeiston AfD:n etumatka kannatuskyselyiden suosituimpana puolueena on kasvanut entisestään, kertoi saksalaismedia DW viikonloppuna.
Elokuussa tehdyn ARD-Deutschlandtrend-kyselyn mukaan AfD:tä äänestäisi 28 prosenttia saksalaisista, jos vaalit pidettäisiin nyt. Kannatus oli noussut prosenttiyksiköllä viime kuukaudesta ja oli AfD:n uusi ennätys. Kyselyyn vastasi noin 1 300 äänioikeutettua.
Mikä AfD:n suosiota selittää?
– Kyllä se on yleinen kriisimieliala, joka Saksassa vallitsee, ja tyytymättömyys tähän istuvaan hallitukseen. Tämä kriisimieliala on ollut vallalla koko 2020-luvun Saksassa, ihan tuolta covid-pandemian ajoista lähtien, arvioi STT:lle Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Tuomas Iso-Markku.
Kakkossijalla olleiden liittokansleri Friedrich Merzin kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n ja sen sisarpuolueen CSU:n kannatus samassa kyselyssä oli 21 prosenttia. Laskua oli prosenttiyksikön verran.
AfD:n poliittiseen brändiin kuuluvat maahanmuuton ja islamin vastustus sekä ulkopolitiikassa Venäjän myötäily ja kriittinen suhtautuminen Ukrainan tukemiseen.
Tähän asti Saksan muut suuret puolueet ovat kieltäytyneet täysin tekemästä yhteistyötä AfD:n kanssa liittovaltio- ja osavaltiotason politiikassa. AfD:n nousua ei silti ole onnistuttu patoamaan, ja näyttääkin yhä epävarmemmalta, kestääkö niin kutsuttu ”palomuuri” AfD:n ympärillä.
– Totta kai tästä palomuurista on käyty jonkin verran keskustelua puolueiden sisällä, erityisesti tietysti CDU:ssa ja CSU:ssa. Puolueiden sisällä on tiettyjä tahoja, jotka suhtautuvat tähän aika kriittisesti ja ovat sitä mieltä, että AfD:n kanssa pitäisi ainakin jonkinlaiseen yhteistyöhön ryhtyä, Iso-Markku sanoo.
Tutkija ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että AfD:n kanssa lopulta tehtäisiin jotain yhteistyötä osavaltiotasolla, mutta samalla yhteistyö voisi olla tuhoisaa Saksan perinteisten puolueiden yhtenäisyydelle.
– (Yhteistyö) voisi repiä esimerkiksi kristillisdemokraattien rivejä todella vahvasti ja aiheuttaa rajua sisäistä ristiriitaa tai jopa puoluetta hajottavaa skismaa.
Saksan seuraavat liittopäivien vaalit järjestetään vasta alkuvuodesta 2029, mutta AfD pääsee koettelemaan voimiaan jo tänä vuonna osavaltiovaaleissa Saksi-Anhaltissa ja Mecklenburg-Etu-Pommerissa. Saksi-Anhaltissa puolueen kannatus ylittää 40 prosenttia, ja AfD saattaa pystyä johtamaan osavaltiota tarvittaessa yksin.
– Se olisi ehdottomasti historiallinen shokki sekä symbolisesti että osittain käytännöllisestikin, Iso-Markku sanoo.
Mikäli näin kävisi, tapetille nousisi tutkijan mukaan esimerkiksi kysymys siitä, voivatko muut osavaltiot enää tehdä yhteistyötä Saksi-Anhaltin kanssa sisäisen turvallisuuden kysymyksissä.
AfD:n kovimmat kannatusalueet noudattavat entisen Itä-Saksan rajoja, mutta puolue on levittäytynyt Saksassa paljon tätä laajemmaksi ilmiöksi.
– Kyllä voidaan sanoa, että AfD on vakiinnuttanut paikkansa käytännössä koko Saksan puoluekartalla. Puhe siitä, että AfD olisi pelkästään tai ensisijaisesti itäsaksalainen ilmiö, voidaan tässä vaiheessa unohtaa, Iso-Markku arvioi.
Jos osavaltiovaalit menevät CDU/CSU:n kannalta päin mäntyä, voi liittokansleri Merzin palli heilua, sillä puolueiden sisäinen tyytymättömyys Merziä kohtaan näyttää saavuttaneen kriittisen tason. Hallitusta ei kuitenkaan oltaisi hajottamassa.
– Jos nämä osavaltiovaalit menevät niin huonosti kuin mahdollista, liittokanslerin vaihtaminen voisi tulla kyseeseen, vaikka se on Saksassa ollut hyvin harvinaista, Iso-Markku sanoo.
Myös pääkaupunki Berliinissä käydään syyskuussa vaalitaistoon.
Saksan tiedusteluelin luokittelee monet AfD:n paikallisista jaostoista äärioikeistolaisiksi äärijärjestöiksi. Vaikka AfD on kyselyissä suosituin puolue, samalla Saksassa käydään edelleen keskustelua siitä, pitäisikö koko puolue kieltää demokratiaa uhkaavana ääriorganisaationa.
Elokuun alussa julkaistussa avoimessa kirjeessä yli tuhat lakiasiantuntijaa, joiden joukossa asianajajia ja tuomareita, vaati aloittamaan prosessin AfD:n kieltämiseksi kokonaan, kertoo Spiegel.
– AfD on perustuslaille vihamielinen puolue. Perustamisestaan lähtien se on radikalisoitunut yhä enemmän ja muodostaa vakavan uhan vapaan demokraattisen järjestyksen olemassaololle, kirjeessä kerrotaan.
Lakiasiantuntijoiden mukaan AfD levittää disinformaatiota, sabotoi demokraattisia prosesseja ja on onnistunut normalisoimaan kokonaisia ihmisryhmiä koskevaa vihapuhetta politiikassa.
Tutkija suhtautuu varauksella siihen, että Saksassa todella lähdettäisiin AfD:n täyskiellon tielle.
– AfD on jo sen kokoinen puolue, että tämä on tosi hankala yhtälö toteuttaa. Suhtaudun sen onnistumismahdollisuuksiin varauksella, mutta luulen, että aihe tulee pysymään pinnalla, Iso-Markku sanoo.