STT:n uutis- ja kuvapalvelu saattaa tulla tiensä päähän keväällä
Suomi on menettämässä kansallisen uutistoimiston. Taustalla ovat pitkään jatkunut tappiollisuus ja tarvittavan omistajapohjan puute.
Suomen Tietotoimisto STT:n uutis- ja kuvatoimistoliiketoiminta saattaa olla päättymässä. STT tiedottaa suunnittelevansa tappiollisen liiketoimintansa alasajoa maaliskuun 2027 lopussa. Keskiviikkona ilmoitettu uudelleenjärjestely voi merkitä käytännössä sitä, että Suomen kansallisen uutistoimiston 139-vuotinen taival katkeaa.
Uutis- ja kuvatoimiston suunnitellun alasajon syynä on tiedotteen mukaan toiminnan pitkään jatkunut tappiollisuus. Vetovastuuseen liiketoiminnan kehittämiseksi ei myöskään ole löytynyt omistaja- ja asiakaskunnasta riittävää omistajapohjaa.
Ratkaisevaksi iskuksi osoittautui Sanoma Media Finlandin uutismedioiden kuten Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien viime vuonna tekemä päätös luopua STT:n uutis- ja kuvapalveluiden asiakkuudesta.
Miljoonien eurojen vuosittainen tulonmenetys jo valmiiksi tappiolliseen liiketoimintaan oli lopulta liikaa. Vuodenvaihteessa 2025–2026 tosin vielä käytiin muutosneuvottelut, joissa organisaatiota supistettiin ja tuotteistusta uudistettiin.
– Sopeuttamistavoitteisiin ei kuitenkaan käytännössä päästy, kulut ovat edelleen tuloja suuremmat. Edessä olisi väistämättä uusi muutoskierros, emmekä usko, että voimme tarjota asiakkaille riittävää palvelutasoa nykyistä pienemmällä toiminnalla. Uutis- ja kuvatoimistoliiketoiminnan ylläpito STT:n nykyisen asiakasmäärän varassa ei ole realistista, sanoo STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen tiedotteessa.
STT tiedottaa aloittavansa muutosneuvottelut, joiden piirissä on 95 työntekijää eli lähes koko henkilöstö. Neuvottelujen piirissä olevista 68 työskentelee teksti- tai kuvatoimituksessa ja muut STT:n muissa palveluissa, kehitystehtävissä, liiketoiminnoissa tai tietohallinnossa.
Lisäksi STT:ssä on kymmenen määräaikaista työntekijää ja runsaat 20 lyhyempiä sijaisuuksia tekevää työntekijää.
Muutosneuvottelujen ulkopuolelle jää vain yritysten lehdistötiedotteita jakava, alle kymmenen henkilöä suoraan työllistävä STT Viestintäpalvelut, jonka toiminta on kannattavaa ja jatkuu entisellään. Viime vuoteen saakka Viestintäpalvelut on kattanut STT:n muun toiminnan tappioita.
STT perustettiin vuonna 1887. Kansallisena uutistoimistona sen tuottamia uutisia ovat käyttäneet historian aikana laajasti kaikki merkittävät suomalaiset tiedotusvälineet.
STT:n lakkauttamisen seurauksena Suomesta tulisi yksi harvoista länsimaista, joilla ei ole kansallista uutistoimistoa. Jos hyvin pieniä maita ei oteta lukuun, saman kohtalon on aiemmin kokenut lähinnä Uusi-Seelanti, jonka uutistoimisto lopetettiin 2011.
Samalla on tulossa päätökseen johtavan suomalaisen kuvatoimiston Lehtikuvan tarina. Vuonna 1951 perustettu Lehtikuva on ollut osa STT:tä sen jälkeen, kun uutistoimisto osti sen Sanoma Newsiltä vuonna 2010.
Perinteikäs uutistoimisto on paininut jo pitkään taloudellisten vaikeuksien kanssa, kun sen asiakkaiden eli suomalaisten uutismedioiden tulot ovat pienentyneet median murroksen takia.
STT:ssä käytiin viime vuosikymmenellä useammat yt-neuvottelut, joissa toimituksen koko pieneni huomattavasti. Tästä huolimatta ongelmat syvenivät, ja STT:n kaatumisuhka oli julkinen keskustelunaihe vuosina 2017–2018.
STT on perinteisesti ollut asiakkaidensa omistama. Omistajapohjaan tuli merkittävä muutos vuonna 2018, kun Alma Media ja TS-Yhtymä luopuivat omistuksestaan, ja Sanoma Media Finlandista tuli uutistoimiston enemmistöomistaja.
Tämä muutos vakautti tilanteen muutamaksi vuodeksi. Uusi kriisi oli kuitenkin edessä viime vuonna, kun Sanoman uutismediat lopettivat STT:n palveluiden käytön.
Toiminnan saaminen kestävälle pohjalle olisi myös vaatinut muutosta omistajapohjaan. Sanoma on kuluneen vuoden aikana etsinyt aktiivisesti ratkaisua, jossa STT:n omistus ja kehitysvastuu jakautuisivat nykyistä laajemmin asiakkaiden kesken.
– STT:n uutistoimistoliiketoiminnan kääntäminen vaatisi pitkäjänteistä kehitystyötä ja siihen sitoutuneita omistajia. Tällaista tahtotilaa ei valitettavasti ole löytynyt, kuvaa STT:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Putkiranta, jonka mukaan hallitus ja pääomistajat olivat nyt tehdystä päätöksestä yksimielisiä.
Putkiranta on myös Sanoma Media Finlandin uutis- ja featuremedian liiketoimintajohtaja.
Hänen mukaansa Sanoma olisi myynyt oman omistusosuutensa nimelliseen hintaan. Neuvottelut eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta, kun mikään mediatalo ei ollut valmis kasvattamaan omistustaan ja satsaamaan STT:n kehitykseen.
Kun lisärahaa ei ollut tiedossa, tappiollisen toiminnan pelastamiselta loppui aika.
Putkirannan mukaan jälkiviisaana voi ajatella, että Sanoman tulo pääomistajaksi vuonna 2018 on vain hidastanut STT:n vääjäämätöntä kohtaloa.
– Silloin oli aito usko siitä, että toimialan yhteinen toimija on tärkeä ja sillä on tarpeellinen tehtävä. Kyllä tätä yhtiötä on vakavasti yritetty kehittää ja kehitettykin sen jälkeen.
Toimialan murros oli Putkirannan mukaan lopulta asiakasyhtiöille liian raskas eikä STT:n tuote muuttunut riittävän nopeasti.
STT:n uutis- ja kuvatoimistopalvelujen loppuminen merkitsisi suurta muutosta monille sen asiakkaille. STT tuottaa päivittäin uutispalveluja noin 50:lle ja kuvapalveluja noin 40:lle asiakkaalle Suomessa ja kansainvälisen uutistoimistoverkoston kautta myös ulkomailla.
Putkiranta huomauttaa, että STT on ollut pitkään merkittävä osa suomalaista mediakenttää.
– Henkilökunta on tehnyt hyvää työtä haastavissa ja jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa jo vuosia, tilanne on heidän kannaltaan erityisen ikävä. Tuemme STT:n henkilökuntaa ja johtoa tilanteen hoitamisessa mahdollisimman hyvin.
Putkirannan mukaan sopeutuminen STT:n mahdolliseen katoamiseen voi olla haastavaa etenkin alueellisille medioille.
– Median murros on ollut nopeaa, ja nyt STT:n asiakkaat joutuvat sopeutumaan. Osa uutismedioista on jo toimittanut itse vastaavat uutiset, eivätkä ne ole enää käyttäneet STT:n palveluja, sanoo STT:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Mervola tiedotteessa.
Mervola on myös STT:n keskeisiin asiakkaisiin kuuluvan Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja.
Mervolan mukaan STT:n tilanne konkretisoi mediatoimialan muita Pohjoismaita heikommat ympäristöolosuhteet.
– Valtio on esimerkiksi pitkälti luopunut STT:n palvelujen asiakkuudesta eikä Suomessa ole mediatukia, sanoo STT:n hallituksen varapuheenjohtaja Mervola tiedotteessa.
Putkirannankin mukaan uutistoimiston kannattava pyörittäminen edellyttäisi käytännössä sitä, että muiden Pohjoismaiden tavoin valtion asiakkuus olisi merkittävä.
– On tosi valitettavaa, että Suomessa tämä valtiollinen ostotoiminta on sillä tavalla järjestäytynyt, että se asiakkuus, joka parhaimmillaan taisi olla kaksi miljoonaa, on tällä hetkellä lähellä nollaa, Putkiranta sanoo.
– Laajempi asiakaskenttä olisi tarpeellinen ja muunkin tyyppinen liiketoiminta kuin puhtaasti mediatoimijoille tehty uutistoiminta.
Myös STT:n toimitusjohtaja Laaksonen toteaa, ettei tiedä globaalisti yhtäkään uutistoimistoa, jolla varsinainen uutistoiminta olisi kannattavaa.
Julkisen tuen mahdollisuus nousi esille vuosi sitten, kun STT:n tilanne kriisiytyi Sanoman asiakasmenetysten vuoksi, ja uutistoimiston pelastamisesta käytiin julkista keskustelua. Valtio oli valmis tulemaan mukaan STT:n kehittämiseen kertaluonteisella noin miljoonan euron valtiontuella.
Arvioitu tuen tarve olisi kuitenkin ollut huomattavasti suurempi, 5–7 miljoonaa euroa. Valtiontukeen liittyvä prosessi on kesken, eikä STT ole vastaanottanut tukea.
Laaksosen mukaan täysimääräinen valtiontuki olisi antanut aikaa STT:n muutokselle.
– Sekään ei tarkoita sitä, etteikö oltaisi siinä rinnalla jouduttu pienentämään uutistoimintaa. Mutta se ei olisi ollut niin dramaattista.
STT:n pääluottamusmies Hannu Aaltonen korostaa sitä, että nykytilanteeseen on päädytty STT:n pääomistajan Sanoman tietoisten ratkaisujen seurauksena.
– Tämä on se tulos, joka on saavutettu sillä, että on tarkoituksellisesti haluttu näin toimia. Vaikka oli tämä transformaatiosuunnitelma, sen läpiviemiseen ei annettu koskaan realistista mahdollisuutta. Eihän muutamassa kuukaudessa tehdä kolmen miljoonan liikevaihtoa, Aaltonen sanoo.
– Tämä on todella väärin kaikkia näitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat yrittäneet parhaansa, venyneet ja uskoneet siihen, että tämä vielä nousee. Ja sitten vedetään matto tällä lailla alta.
STT:n toimitusjohtaja Laaksonen sanoo, että kyseessä on musta päivä STT:n ihmisille.
– Käytiin pitkät neuvottelut, ja se oli raskasta koko organisaatiolle ja kaikille ihmisille, ja nyt perään näin nopeasti uusi kierros ja näin dramaattinen päätös hallitukselta, Laaksonen toteaa.
– Jos miettii STT:n roolia yhteiskunnassa, demokratiassa ja journalismissa, tämä lähes 140 vuotta historiaa. Jos se häviää, onhan se karmaisevaa.
Aaltonen huomauttaa, että maaliskuun jälkeen Suomesta on tulossa yksi niistä harvoista Euroopan maista, joissa ei ole enää uutistoimistoa.
– On se aika huikeaa tänä aikana.