Kreikassa toivotaan pakolaisista lisäpotkua taloudelle
Kreikassa hallitus ja asiantuntijat toivovat, että maahan virranneet pakolaiset ja siirtolaiset kääntyisivät maan eduksi ja antaisivat potkua pohjamudissa rypevälle taloudelle.
Toive perustuu jo aiemmin koettuun, kun 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa maahan saapuneet noin puoli miljoonaa siirtolaista vauhdittivat osaltaan taloutta.
Nyt puolestaan noin 60 000 pakolaista, mukaan lukien monet nuoret Syyriasta, Afganistanista ja Pakistanista ovat jääneet jumiin Kreikan pakolaisleireille sen jälkeen kun tiet muualle Eurooppaan ovat sulkeutuneet monilta osin.
Vaikka työvoimaa olisi tarjolla paljon, Kreikka ei ole vielä onnistunut saamaan samankaltaista taloudellista lisäpotkua tulokkaista kuten aiemmin.
Monet niistä 500 000–600 000 siirtolaisesta, jotka saapuivat maahan 20 vuotta sitten pääosin Albaniasta ja Bulgariasta, löysivät nopeasti paikkansa Kreikan yhteiskunnasta. Työtä löytyi usein maataloudesta ja rakennusalalta.
Analyytikkojen arvion mukaan siirtolaisten osuus oli noin kolme prosenttiyksikköä Kreikan bruttokansantuotteesta 2000-luvulla.
Samalla vuosikymmenellä maan talous kasvoi muun muassa vuoden 2004 olympialaisten, investointien ja euroalueeseen liittymisen myötä.
Nykytilanne on kuitenkin lähes päinvastainen, kun maan taloutta on nuijinut viimeisen seitsemän vuoden ajan velkakriisi ja sitä seurannee säästötoimet.
– Vaikka EU on tukenut Kreikkaa miljoonilla euroilla siirtolaisten takia, tulokset ovat negatiiviset, sanoo apulaisprofessori Stavros Zografakis Ateenan maatalousyliopistosta.
Kotouttamisen eteen tehty työ jää myös aiempaa helpommin tuloksettomaksi.
– Pakolaiset ovat nyt erilaisia, sillä monet toivovat edelleen pääsevänsä Pohjois-Eurooppaan, eikä heillä ole aikeita asettua Kreikkaan.
Zografakis kuitenkin uskoo, että nykyinen, osaltaan käsiin räjähtänyt siirtolaistilanne voi kaikesta huolimatta vielä kääntyä maan hyödyksi.
Toivoa tukee muun muassa se, että keväällä 2016 EU-komissio ennusti, että pakolaiset voivat lisätä EU:n bruttokansantuotetta 0,2–0,3 prosenttiyksiköllä vuosien 2016 ja 2017 aikana.
Lisäksi Kreikan asiantuntijoilla riittää uskoa siihen, että lähtöhaluista huolimatta turismi- ja maatalousalan työt houkuttelevat siirtolaisia kuten aiemmin.
– He hyväksyvät matalammat palkat ja työt, joita kreikkalaiset eivät halua, Zografakis sanoo.
Siirtolaisista on etsitty mahdollista ratkaisua myös Kreikan väestörakenteellisiin haasteisiin, jotka ovat tuttuja monessa Euroopan maassa syntyvyyden laskettua ja väestön ikääntyessä.
Viranomaisten tilastojen mukaan 1990-luvulla siirtolaiset edesauttoivat talouden kasvun lisäksi myös Kreikan väestökasvua huomattavasti.