Baijeri valmistautuu mittaamaan oikeistopopulistien kannatuksen

Baijerilaisen elämäntavan säilyttäminen on ollut läpitunkeva iskulause Saksan eteläisessä osavaltiossa, joka valmistautuu muutaman viikon päästä pidettäviin osavaltiovaaleihin.

Baijeri tunnetaan vahvoista perinteistään. Se on osavaltio, jossa nahkahousuja käytetään muulloinkin kuin Oktoberfestivaaleilla, schlagerit raikuvat oluttuvissa ja valkoinen makkara on suuri herkku.

Lokakuun 14. päivä perinteisten politiikan mannerlaattojen odotetaan värähtelevän. Kristillis-konservatiivinen CSU on näillä näkymin menettämässä enemmistönsä alueparlamentissa.

Süddeutsche Zeitungin mukaan vain 35 prosenttia olisi äänestämässä perinteistä puoluetta, mikä on sen huonoin tulos sitten 50-luvun.

Konservatiivipuolueen kojulla Münchenin keskustassa hymy on silti herkässä. Perinteisiin baijerilaisvaatteisiin sonnustautuneet puolueaktiivit huudahtavat kilpaa, kun toimittaja Suomesta haluaa kuulla, missä 13 miljoonan asukkaan osavaltiossa mennään.

– Koskaan ennen en ole kokenut tällaisia vaaleja, että meihin kohdistuisi näin suuri huomio, sanoo Ingeborg Linder, joka on toiminut paikallispolitiikassa 15 vuotta ja on nytkin ehdolla.

Baijerin osavaltiovaaleja seurataan tarkasti kahdesta syystä.

Ensimmäinen on se, että Baijerin vaalikamppailu vaikuttaa suoraan koko Saksan hallituspolitiikkaan.

Osavaltiota hallinnut kristillissosiaalinen unioni CSU on Saksan valtapuolueen CDU:n kiinteä sisarpuolue ja istuu hallituksessa CDU:n ja sosiaalidemokraattien kanssa.

Konservatiivipuolueiden välinen liitto ja koko hallitusyhteistyö on ollut koetuksella, koska sisäministeri Horst Seehofer (CSU) on runnonut läpi tiukennuksia turvapaikkapolitiikkaan ja koventanut puhetapaansa.

Aiemmin tänä vuonna koko EU joutui sovittelemaan Saksan sisäistä turbulenssia, kun CSU uhkasi Baijerin tiukentavan yksipuolisesti otettaan Itävallan vastaisella rajalla, jos ratkaisuja ei löydetä EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta.

Toinen syy seurata osavaltiovaaleja on maahanmuuttovastaisen AfD:n nousu.

Puolueen kannatusta mitataan nyt ensimmäistä kertaa kunnolla sitten vuoden takaisten liittopäivävaalien. AfD nousi silloin Saksan parlamenttiin kolmanneksi suurimpana puolueena konservatiivien ja SPD:n jälkeen.

Maahanmuutto on herkkä aihe, koska suuri osa Saksaan tulleista turvapaikanhakijoista kulki vuonna 2015 juuri Baijerin kautta.

Tulijoiden määrä on sittemmin romahtanut, mutta silti AfD:n pelko on hallinnut keskustelua.

Vihreiden vaalipisteellä Münchenin trendikkäässä Haidhausenin kaupunginosassa juhlitaan vuosittaista parkkipaikkojen valtausta. Kärkiehdokas Ludwig Hartmann puhaltaa isoja saippuakuplia lasten kanssa ja jakaa ohi käveleville esitteitä. ”Rohkeutta pelottelun sijaan”, brosyyrissa luvataan.

– Me olemme vastavoima AfD:lle. Olen iloinen, että se näkyy viimeisimmissä mittauksissa, Hartmann sanoo.

Jos joku osavaltio pystyy selviytymään maahanmuuttajien kotouttamisesta, se on hänen mielestään Baijeri, jonka taloudella menee vahvasti ja jossa on tarjolla työpaikkoja.

Hartmann arvostelee konservatiiveja siitä, että ne ovat ryhtyneet seuraamaan maahanmuuttovastaista laitaoikeistoa.

Saksan hallituksessa puolue on ajanut voimakkaasti sitä, että maan täytyy tehdä kahdenvälisiä sopimuksia palautusten tehostamiseksi. Maahan tuleville siirtolaisille on puolestaan perustettu transitiokeskuksia, jossa heidän liikkumistaan rajoitetaan.

Arvostelua on herättänyt myös ehdotus vahvistaa osavaltion rajapoliisin toimintaa.

Myös CSU:n ehdokas ihmettelee oman puolueensa koventunutta linjaa.

Ingeborg Linderin mielestä populistipuolueen pelkoon on vastattu juuri niin kuin ei pitäisi: koventamalla puolueen linjaa ja vieraannuttamalla perinteisiä kannattajia.

– Pelkäämme liian paljon AfD:tä. Olemme CSU:ssa yrittäneet ottaa oikealla laidalla olevia ihmisiä huomioon, mutta liian paljon.

Linder välttelee nimien mainitsemista, mutta on selvää, että hän tarkoittaa sisäministeri Seehoferia, joka muun muassa on todennut, ettei ”islam kuulu Saksaan”.

Noin 60-vuotias Linder on huolestunut siitä, miten tylysti ja jopa aggressiivisesti maahanmuutosta puhutaan.

Hän myöntää, että maahanmuuttokriisin ollessa pahimmillaan myös hän tunsi olonsa epävarmaksi ja mietti, muuttuuko perinteinen elämäntapa. Kunhan maahanmuuttajat saadaan osaksi paikallista elämää, ongelmaa ei hänen mukaansa kuitenkaan ole.

– Maailma muuttuu, eivätkä asiat voi pysyä sellaisina kuin 200 vuotta sitten. Minun isoisäni eli eri elämää kuin minä. Muutos on normaalia, Linder sanoo.