Unkarin Orbán ja unkarilaiset
Olemme Unkarin ystäviä. Välistä yhteistyö on ollut tiivistäkin, ja kulttuurin kentällä yhteisellä suomalaisugrilaisuuden edistämisellä on vankat perinteet.
Lukuisilla suomalaisilla on yhä ystäviä Unkarissa. Unkari on meille myös monipuolinen lomailukohde.
Nyt kuitenkin on tuottanut vaikeuksia päästä unkarilaisten kanssa kunnolliseen keskusteluun siitä, mitä unkarilaiset oikeasti ajattelevat maailman menosta.
Parlamenttien välinen yhteistyö on nukkunut ruususen unta monta vuotta. Tässä mielessä oli erinomaista, että Unkari lähetti Suomeen pienen delegaation puhdistamaan ilmaa ja poistamaan mahdollisia väärinkäsityksiä keskinäisessä kommunikaatiossa.
Unkari on muuttunut pääministeri Viktor Orbánin kaudella melkoisesti.
Kansakuntana heitä painaa menneisyys, eritoten vuonna 1920 solmittu Trianonin sopimus, joka hajotti Unkarin, ja kolme miljoonaa unkarilaista jäi rajojen ulkopuolelle. Orbán on tehnyt parhaansa yrittäessään ylläpitää vahvaa kansallistunnetta.
Unkari onkin tukevasti Orbánin ja hänen Fidesz puolueensa talutuksessa. Moniarvoinen media on kaventunut, akateeminen vapaus yliopistoissa on vaarassa. Opettajien on vaikeaa saada virkoja, elleivät kuulu Fidesz puolueeseen, kertoi minulle äsken yksi budapestiläinen.
Orbán pitää kannatustaan yllä paitsi vetoamalla määrätietoisesti kansallistunteeseen ja kristillisiin arvoihin myös jakamalla sosiaalista turvaa perheille sekä eläkeläisille.
Orbán on ehdottomasti toinen mies kuin 1990-luvun lopun pääministeri, jolloin tapasin häntä.
Unkarista on tullut kryptinen, ristiriitaisuuksien keskellä elävä maa, jonka lopullisista aikeista on vaikea päästä perille.
Eräät ovat sulkeneet täysin suunsa ja vaikenevat jokaisesta poliittisesta keskusteluavauksesta. Toiset taas puolustavat Orbánia kuin lintuemo poikasiaan tukeutumalla meilläkin julkaistuihin Orbánin lausuntoihin.
Mutta on toki niitäkin, jotka uskaltavat esittää terävää kritiikkiä Orbánin politiikasta. He katsovat, että Unkari ja ennen muuta juuri maan pääministeri on antautunut Putinin pelinappulaksi turvatakseen maan energian riittävyyden. Orbánin hallituksen talousongelmat ovat vaikeita. Energiaongelmien ohella taloutta heikentää kova inflaatio.
”Unkari on aina väärällä puolella” murehtiikin eräs unkarilainen minulle yrittäessään avata solmua ja muistuttaa vielä, miten unkarilaiset ovat aina tyytymättömiä ja mieluusti vertaavat itseään ja maataan toisiin, vaikkapa juuri Suomeen.
Muutama vuosikymmen sitten he kuitenkin iloitsivat kovin päästessään irti kommunismiajasta, mutta nyt ovat sitten sallineet maan muuttua uudelleen autoritääriseen ja hyvin kansallismieliseen suuntaan.
Onko Orbán populisti kuten jotkut sanovat? Taitavasti hän pitää myös Euroopan unionissa Unkaria esillä yrittäessään osoittaa kannanotoillaan, että Unkari on yhä suurvalta.
Orbán on ehdottomasti toinen mies kuin 1990-luvun lopun pääministeri, jolloin tapasin häntä.
Nuoresta liberaalista intellektuaalista ja antikommunistista on tullut omahyväinen ja arvaamaton johtaja, jonka aikeita ja todellisia tavoitteita – muita kuin vallan kasvattaminen – on hankala tunnistaa.