Saastuttavat metsämme

Pariisin ilmastokokous lähestyy. Odotan sitä mielenkiinnolla, vaikken mikään puunhalaaja olekaan. Odotan lähinnä, että Suomen valtuuskunta hakee sieltä maallemme oikeutta.

Se ei näet ole mikään itsestäänselvyys.

Neljä vuotta sitten YK-maat kokoontuivat ilmastoneuvotteluihin Durbanissa.

Siellä ex-ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) taivutti Suomen sopimukseen, joka teki kertaheitolla perinteisesti hiiltäsitovista metsistämme päästölähteitä. Siis pelkällä sopimustekstillä kasvihuonekaasu hiilidioksidia kasvamiseensa käyttävä metsä yhtäkkiä röyhtäisee kaasun takaisin ilmakehään.

No ei ihan konkreettisesti, mutta yhtä älytön ajatus sopimuksessa oli.

Sopimus määritteli uuden laskentasäännön, jonka mukaan metsäalan pienenemistä ei voi korvata hiilinielulla.

Suomeksi sanottuna, jos metsää hakataan, ei ole merkitystä, kuinka paljon maassa muuten varastoidaan kasvihuonekaasua pois ilmakehästä.

Ja Suomihan varastoi, sillä metsämme ovat olleet jo 55 vuotta vajaakäytöllä. Puuta kasvaa koko ajan enemmän kuin hakataan. Sen ohella Suomi käyttää paljon puuta rakentamiseen, mikä pitää hiilen pois ilmakehästä.

Lähes kauttaaltaan korpien peitossa olevassa Suomessa metsäala pienenee suorastaan väkisin aina, kun laajennetaan väyliä tai rakennetaan taloja.

Metsät eivät Suomesta kuitenkaan kaatamalla lopu, vakuutti metsänhoitotieteiden dosentti Veli Pohjonen kesällä Suomenmaalle.

Durbanissa määritellystä säännöstä hyötyvätkin vähemmän metsittyneet maat, jotka pystyvät viljelemään uutta puustoa.

Viime kuussa EU:n komissio siirsi Suomelle 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan määrän päästöyksiköitä korvauksena Durbanin päätöksestä.

Kun yhden päästöyksikön arvo on 29 euroa tonnilta, Suomi sai EU:lta 290 miljoonan euron korvauksen. Se kuulostaa paljolta, mutta ei riitä mihinkään.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on laskenut, että nykyisellä puun vuosikasvulla kompensaatiota pitäisi tulla päästökaupan markkinahinnan mukaan yli 1 000 miljoonaa euroa.

Nykyinen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) voisi viedä Pariisiin tuliaisinaan maalaisjärkeä.

Suomen on saatava runsaista hiiltäsitovista metsistään kompensaatiota päästökaupassa MTK:n kuvaamalla tavalla. Lisäksi kokoukselle kannattaisi lobata biohiiltä ratkaisuksi sekä kasvihuoneilmiöön että ravinneköyhiin maihin.

Biohiili syntyy dosentti Pohjosen mukaan valmistettaessa biokaasua, joka puolestaan vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta.