Ovatko liian nuoria?

Pois ikärasismi. Totta kai alle 30-vuotias voidaan valita eduskuntapuolueen johtoon, vaikka ei yli 50-vuotiaan kokemusta olekaan.

Vai voidaanko?

Maalaisliiton ensimmäinen puheenjohtaja Otto Karhi oli vain 30-vuotias, kun hän nousi uuden puolueen johtoon 1906.

Nyt Vasemmistoliitolla on pohdinnan paikka. Onko alle 30-vuotias riittävän kokenut puolueen ykköseksi, kun ensi kuussa 39 vuotta täyttävä Paavo Arhinmäki luopuu puoluejohtajan manttelista?

Arhinmäen seuraajakilpaan on julkisuus nakannut kolme naista, eduskuntaryhmän puheenjohtajan Aino-Kaisa Pekosen, 36, ryhmän varapuheenjohtajan Li Anderssonin, 28, ja puoluevaltuuston puheenjohtajan, kansanedustaja Hanna Sarkkisen, 27. Kukaan heistä ei ole vielä itse ilmoittautunut ehdolle.

Ainoa halukas toistaiseksi on kansanedustaja Jari Myllykoski, mutta hän on jo 56-vuotias. Siis vielä vanhempi kuin istuvista puheenjohtajista Juha Sipilä, 54, Timo Soini, 53, ja Antti Rinne, 53.

Toisen kauden kansanedustaja Pekonen kuuluu iältään siihen sarjaan, josta puoluejohtajat on viime vuosikymmeninä leivottu.

Keskustassa Paavo Väyrynen, 33, pullautti vuonna 1980 kaksi kertaa vanhemman Johannes Virolaisen puoluejohtajan paikalta. Kokoomuksen Jyrki Katainenkin aloitti 33-vuotiaana, samoin RKP:n Carl Haglund.

Vihreissä Heidi Hautala pääsi johtoon 31-vuotiaana, Ville Niinistö, Anni Sinnemäki ja Pekka Haavisto muutamaa vuotta vanhempina.

Demarien Jutta Urpilainen nousi kärkeen 32-vuotiaana, mutta menetti paikan kuusi vuotta myöhemmin yli viisikymppiselle Rinteelle. Myös Arhinmäki aloitti 32-vuotiaana.

Li Andersson ja Hanna Sarkkinen ovat ensimmäisen kauden kansanedustajia. He miettivät nyt kuumeisesti, riittääkö kokemus puolueen johtamiseen. Ja onko valmiutta ja halua sitoutua useiksi vuosiksi tuuliseen tehtävään, jossa voi muutamassa vuodessa onnistua, mutta myös epäonnistua.

Valitsijat puolestaan joutuvat syvällisesti arvioimaan, mikä on puolueen etu. Tarvitaanko puoluejohtajiksi entistä nuorempia, kun se on niin kovaa rääkkiä? Tai korvaisiko Myllykosken työelämä- ja ay-kokemus nuoruuden ja kauneuden?

Kaukaa katsoen Arhinmäen lähtö tuli Anderssonin ja Sarkkisen kannalta huonoon saumaan – liian aikaisin.

Muutaman vuoden istuva välikauden puheenjohtaja antaisi heille mahdollisuuden kartuttaa kokemustaan.

Mutta malttaako ventata? Rohkea rokan syö.