Kokonaisvaltainen luottamuspula

Maailmahan näyttää olevan menossa hyvään suuntaan. Diktaattori toisensa jälkeen kaatuu ja digitaalinen tiedonvälitys mullistaa ihmisten elämän.

Tuo oli yksi saamistani katugallupvastauksista muutama vuosi sitten uuden vuoden alla.

Tänä päivänä kysymykseen saisi tuskin yhtä optimistisia vastauksia.

Viime vuodet ovat olleet kyynikoille ja realisteille helpompia kuin haaveilijoille.

Kansannousut ja tiedonvälityksen kehitys eivät ole tuottaneet pelkästään positiivisia asioita. Lisäksi yksi sun toinen varmalta tuntunut asia on murentunut.

Kadonneeksi luultu idän ja lännen välinen jännite on palannut, eurotalous on vettynyt Välimeressä, eikä kukaan ei ole turvassa massiiviselta verkkourkinnalta. Lähi-idän rauhattomuudet näkyvät Euroopassa massiivisina pakolaisvirtoina.

Kaikessa missä voidaan huijata, myös huijataan. Ruuassa, lääkkeissä, urheilussa, taloudessa, tiettyjen tahojen välittämissä uutisissa ja jopa autojen päästömittauksissa. Kylmän rauhallisesti, harkiten ja omaa etua tavoitellen.

Tuntuu kuin maailman moraalipörssi olisi pahassa laskusuhdanteessa.

Tai voi asian ajatella toisinkin: ikävää, mutta toisaalta hyvä, että väärinkäytökset paljastuvat. Ei tietämättömyys pahuudesta tee maailmaa paremmaksi.

Viimeksi omaa luottamuspääomaansa on nakertanut Katolisen kirkon keskus Vatikaani, jonka uusimmasta kohusta puhutaan Italiassa nimellä Vatigate II.

Vatikaanista viime vuosina vuodetut asiakirjat ovat paljastaneet lisää korruptiota katolisen kirkon ytimessä. Asiasta julkaistiin torstaina paljastuskirja.

Toisaalta Vatikaanin rahanpesusta on puhuttu jo 1970-luvulla lehtikirjoituksissa. Saattoi olla vain ajan kysymys, milloin valkoinen käry nousee Vatikaanin ytimestä.

Reilut kaksi vuotta sitten Edward Snowden osoitti melkoista siviilirohkeutta tekemällä paljastuksia Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuspalvelun (NSA) maailmanlaajuisesta joukkovalvonnasta.

Entäpä jos Snowden olisi vain jatkanut työssään ja tehnyt paljastuksensa vuosia myöhemmin? Nyt kyberuhkiin tiedetään varautua kaikkialla maailmassa entistä paremmin.

Uusimman James Bond -elokuvan pahiksetkin halusivat maailman tiedustelutiedon haltuunsa.

Saksalaiselta autoteollisuudelta olisi viimeksi odottanut Volgswagen-kuprun tapaista huijausta. Autojätti manipuloi moottoreidensa päästölukemia testitilanteessa. Kohu paisuu edelleen ja pistää miettimään, mitä vilunkia teollisuudesta vielä voi paljastua.

Ja kuinka paljon kaikenlainen urkinta helpottuu, kun yhä arkipäiväisemmätkin käyttötavarat ja laitteet ovat yhteydessä verkkoon.