Ympäristötietoisuus voi avata ovia yrityksille Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian herääminen ympäristöongelmien suitsimiseen on suomalaisyrityksille tilaisuus vallata jalansijaa alueen kasvumarkkinoilta, arvioivat Indonesiassa vierailevat yritysjohtajat STT:lle.

Presidentti Sauli Niinistön valtiovierailun yhteydessä Indonesiaan matkusti Suomesta 11 yritysjohtajan valtuuskunta.

Ympäristöystävällisyyden painoarvo Kaakkois-Aasian kauppaneuvotteluissa on yritysjohtajien mukaan kasvanut sitä mukaa, kun alueen asukkaat ovat alkaneet vaatia ongelmien ratkaisemista.

Näin on käynyt myös alueen suurimmalla talousalueella Indonesiassa, joka kamppailee muun muassa laittomien kaskien aiheuttamien jättimäisten metsäpalojen kanssa.

Poikkeuksellisen kuivuuden pahentamat palot ovat levittäneet savua Indonesian naapurimaihin, aiheuttaneet terveysongelmia sekä kuolemia ja nostattaneet kritiikkiä hallintoa ja maassa toimivia yrityksiä vastaan.

Asennemuutos on selvä, ja se on tapahtunut muutamassa vuodessa, sanoo 30 vuotta Indonesiassa kauppaa satama-alalla tehneen Cargotecin Kalmarin johtaja Olli Isotalo.

– Ympäristöystävällisyys oli noin 15 vuotta Powerpoint- ja lausuntotasolla, mutta nyt se on muuttunut aidosti ostokriteeriksi, Isotalo sanoo.

– Indonesian tarpeet esimerkiksi energiateknologian, biotalouden ja logistiikan aloilla ovat hämmästyttävän lähellä monien suomalaisyritysten keihäänkärkiä, uskoo puolestaan suomalaisten valtuuskuntaa johtanut Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark.

Suomalaisyrityksillä on hyvä syy hinkua Indonesiaan.

Samalla, kun Euroopan, Yhdysvaltain ja Venäjän taloudet laahaavat, Indonesiassa talous on kasvanut 5–6 prosentin vuosivauhtia. Maalla on myös kunnianhimoisia suunnitelmia infrastruktuurinsa kehittämiseksi.

Esimerkiksi sähköverkkokapasiteettiaan Indonesia aikoo vahvistaa viiden vuoden aikana 35 gigawatilla. Se on noin kolme kertaa enemmän kuin Suomen koko nykyinen sähköverkko.

– Jos nyt ihan suoraan sanon, niin tämä on meille tärkeämpi potentiaalinen markkina-alue kuin esimerkiksi vanha markkina-alue kotimaa, Isotalo sanoo.

Aasian ja Tyynenmeren alueen kasvuluvut, jotka ovat jopa kolminkertaisia Eurooppaan ja Amerikkaan nähden, ovat hänestä hyvä osviitta uutta kasvua hakeville yrityksille.

– Maailmantalouden painopiste on voimakkaasti siirtynyt tänne. Globaalin bisneksemme pitää olla täällä, muuten kutistumme. Ympäristöosaamisen ohella Suomella olisi tarjota Indonesialle sen maantieteeseen sopivia ratkaisuja, sanoo yhteiskuntasuhteiden ja lakiasiain johtaja Kari Hietanen Wärtsilästä.

– Indonesiassa tarvitaan esimerkiksi sähkönjakelussa hajautettuja ratkaisuja laajojen alueiden ja hajallaan olevan asutuksen takia.

Indonesialaisten kiinnostus Suomi-osaamiseen ei ole vain juhlapuheita, sillä tavaravienti Indonesiaan kaksinkertaistui viime vuonna ja tänä vuonna kasvu on jatkunut. Viime vuoden vientiluvut, 273 miljoonaa euroa, ylittyivät elokuussa.

Kasvavalle apajalle mielivät kuitenkin muutkin, ja kilpailu on kovaa.

Viime vuonna kautensa aloittaneen hallituksen toivotaan luovan paikallisille, investoiville yrityksille uusia rahoitusmahdollisuuksia, sanoo energiateknologiayhtiö Oilonin hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo.

– Aiemmin juuri rahoituksen saamisen vaikeus on usein tullut kauppojen tielle, vaikka kysyntää olisi ollut.