Hallituksen viestinnän tueksi pohditaan uutta asiantuntijaryhmää, joka ennakoisi reaktioita koronapäätöksiin
Valtioneuvoston kansliassa on pohdittu uuden, käyttäytymistieteilijöistä koostuvan asiantuntijaryhmän perustamista auttamaan koronakriisin viestinnässä. Ryhmästä toivotaan apua varsinkin silloin, kun tavoitteena on vaikuttaa ihmisten toimintaan.
Ajatus ryhmän perustamisesta käy ilmi valtioneuvoston kanslian muistiosta, joka on tuotettu koronakriisin hoidossa keskeiselle Covid-19-ryhmälle. Siihen kuuluvat muun muassa ministeriöiden kansliapäälliköt.
Ajatuksena on, että asiantuntijaryhmä ennakoisi ihmisten reaktioita, kun toimia valmistellaan ja ennen kuin valmiista päätöksistä viestitään. Asiantuntijat olisivat alansa parhaita osaajia Suomesta ja toimisivat oman työnsä ohessa.
Käyttäytymistieteilijöitä hyödynnetään jo muutamissa Euroopan maissa, kertoo Helsingin yliopiston professori Katariina Salmela-Aro.
Itsekin käyttäytymistieteilijänä hän pitää hyvänä, että poliittiset päättäjät nojaavat Suomessa aiempaa enemmän paitsi tutkittuun tietoon ylipäätään, myös käyttäytymistieteisiin. Ihmisten toimintaa tuntevan tieteen käyttäminen esimerkiksi taloustieteen rinnalla olisi Salmela-Aron mielestä tarpeen.
Britanniassa ja esimerkiksi Saksassa ulkopuolisilla tieteellisillä neuvonantajilla on hänen mukaansa ollut jo pitkään tiiviit siteet parlamenttiin ja hallitukseen. Tutkijat raportoivat löydöksistään ja heidän mielipiteitään myös aktiivisesti kysytään.
– Koronan avulla arvostus tutkimuksen käyttöön on ehkä Suomessakin lisääntynyt.
Osastopäällikkö Seppo Määttä valtioneuvoston kanslian strategiaosastolta kertoo, että päätöksiä käyttäytymistieteilijöiden ryhmän perustamisesta ei ole vielä tehty, vaan asian kartoitus on virkamiesten pöydällä.
– Esimerkiksi Englannissa käyttäytymistieteellinen yksikkö on ollut pysyvästi osa pääministerin kansliaa normaaliaikanakin. Sen osaamista on käytetty merkittäviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka ovat vaikuttaneet laajasti kaikkiin kansalaisiin, Määttä kertoo.
Professori Salmela-Aro toivoo, että asiantuntijaryhmä ei keskittyisi pelkästään ihmisten toiminnan ennakointiin, vaan arvioisi myös tunteita. Koronakriisissä tunteilla on hänen mielestään merkitystä myös toiminnan kannalta.
VNK:n muistiossa todetaan, että koronaepidemiaan liittyy tekijöitä, jotka saavat ihmiset tekemään virheellisiä arvioita. Yleisistä ohjeista voi tuntea houkutusta lipsua, koska terveenä pysymisen hyödyt ovat tulevaisuudessa, mutta vaiva rajoituksista koetaan sillä hetkellä.
– Ihmiset ovat mukavuudenhaluisia ja painottavat valinnoissaan juuri nyt kokemaansa tulevaisuuden kustannuksella, muistiossa arvioidaan.
Päättäjien haasteena on, että he joutuvat muistuttamaan kriisin olemassaolosta samaan aikaan kun yhteiskuntaa avataan.
Salmela-Aron mielestä ihmisten ohjaamisessa tärkeää on muistaa kehityspsykologinen näkökulma. Kriisivaiheessa viestinnän selkeys ja yhdenmukaisuus korostuu, mutta nyt tilanteen helpottuessa tarvitaan erilaisia viestejä, joita pitäisi kohdistaa myös ikäryhmittäin.
– Nuoriin vaikuttaminen on aivan erilaista kuin esimerkiksi lapsiin. Jos yrittää vaikuttaa nuoriin samalla tavoin kuin lapsiin, voi seuraus olla paradoksaalinen.
Eri-ikäiset ihmiset suhtautuvat eri tavoin esimerkiksi tutkittuun tietoon, eivätkä samanlaiset viestit sovellu kaikille.
Kriisin aikana keskeinen Covid-19-koordinaatioryhmä on seurannut asiakirjojensa mukaan kansalaisten tuntoja ”Kansalaispulssi-kyselyn” kautta. Kyselyn avulla on selvitetty esimerkiksi ihmisten huolestuneisuutta, asennetta ohjeiden noudattamiseen ja luottamusta viranomaisten valmistautumiseen.
Ihmisten toiminnan ohjaamisessa yleinen periaate on keskittyä vahvuuksiin ja kehua ennemmin kuin moittia, Salmela-Aro sanoo. Hallituksenkin tiedotustilaisuuksissa ministerit ovat kiittäneet kerta toisensa jälkeen suomalaisia rajoitusten noudattamisesta.
– Ihmiset kuuntelevat herkemmin, kun lähdetään positiivinen kärki edellä. On myös hyvä antaa palautetta, koska sitä ihmiset aina kaipaavat. Negatiivinen kärki herättää enemmän vastustusta.
Kriisin pitkittyessä myös vaatimukset perusteluille kasvavat. Salmela-Aro ennakoi, että esimerkiksi etätöiden jatkuminen ehkä jopa vuoden loppuun saa ihmiset vaatimaan faktoja ja tutkimusnäyttöjä.
– Kun tehdään päätöksiä, pitää tuoda esiin taustalla vaikuttavat faktat. Suomalaiset ovat sen verran fiksuja, että he kaipaavat sen tiedon.