Hyvinvointi syntyy pienistä puroista ja teoista
Kaikki me toki tiedämme, että pitäisi syödä hyvin, nukkua enemmän, liikkua riittävästi ja muutenkin panostaa terveisiin elämäntapoihin. Joskus tämän toteuttaminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.
Arjen parempia valintoja tukemaan hallitus on valinnut yhdeksi kärkihankkeekseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen. Yksi tämän kärkihankkeen alainen teema on ”Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön”.
Sen lähtökohtana on, että pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Meillä on Suomessa lukuisa joukko järjestöjä ja kuntia, jotka ovat kehittäneet hyviä toimintatapoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Kärkihankkeen kautta on seulottu Suomen johtavien asiantuntijoiden ja kokeneiden käytännön tekijöiden avustuksella näitä parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja.
Parhaat esimerkit halutaan levittää – ja ennen kaikkea juurruttaa – hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeen avulla koko maahan.
Perinteisistä hankkeista poiketen keskeistä kärkihankkeissa on, että loppuraportin ei pidä jäädä pölyttymään pöytälaatikossa. Tavoitteena on pysyvä muutos toimintatavoissa.
On välttämätöntä saada hyvät käytännöt leviämään ja luontevaksi osaksi arjen toimintaa. Tässä kärkihankkeessa on aivan erityisesti panostettu juurruttamiseen ja toiminnan jatkoon hankkeen loputtua.
Sosiaali- ja terveysministeriö jakoi marraskuun lopussa valtionavustuksia usealle hyvälle hyvinvoinnin ja terveyden hankkeelle yhteensä 6 615 000 euroa vuosille 2017–2018. Odotukset konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi ovat korkeat.
Valtionavustukset jaetaan kymmenelle hankkeelle, jotka asettuvat kuuden tavoitteen alle. Erityisen tärkeää on, että käynnistyvien hankkeiden hyötyjinä ovat erityisesti ne, joiden hyvinvointi ja terveys ovat keskimääräistä huonompia.
Esimerkiksi UKK-instituutin koordinoiman hankkeen idea on vahvistaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sen palveluketjuissa. Tavoite on, että suomalaiset liikkuvat riittävästi, vähentävät istumista ja syövät entistä enemmän ravitsemussuositusten mukaisesti.
Univaikeuksien hoitoon on tarkoitus saada yleisemmin käyttöön lääkkeettömiä hoitokeinoja. Tuloksia on lupa odottaa, sillä työhön osallistuu kymmenen sairaanhoitopiirin lisäksi vahvoja osaajia järjestöistä, kuten Diabetesliitto, Mielenterveyden keskusliitto ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma.
Suomen Mielenterveysseuran hankkeessa taas paneudutaan siihen, että eri alojen ammattihenkilöiden ja koko kansan osaaminen mielenterveysasioissa paranee.
Osaamisen lisääntymisen ansiosta tulevaisuudessa entistä useampi mielenterveysongelmista kärsivä ihminen saa tarvitsemaansa apua entistä nopeammin. Pahimmilta ongelmilta voidaan jopa välttyä ennaltaehkäisevän toiminnan ansiosta.
Monen tuntema hanke on Suomen Sydänliiton jo kymmenen vuotta edistämä Neuvokas perhe, joka toimii jo sadassa Suomen kunnassa tukien neuvoloita ja kouluterveydenhuoltoa.
Neuvolat ja kouluterveydenhuolto ovat avaintoimijoita, kun lapsia ja nuoria opastetaan terveelliseen liikuntaan ja hyvään ravitsemukseen.
Lasten ja nuorten hyviin elintapoihin satsaaminen on tärkeää, sillä moni asia muuttuu tottumukseksi varhaisella iällä. Mitä terveellisempiä nämä tottumukset ovat, sitä kestävämpi on polku niin ihmisen itsensä kuin kansanterveyden näkökulmasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole vain sosiaali- ja terveyspuolen ja sen alan ammattilaisten asia.
Hyvinvointiin voi satsata niin liikuntapaikkojen kaavoittamisella, ruokailuvalinnoilla kuin liikunnan luontevalla lisäämisellä koulu- ja työpäiviin. Tässä kohdin, jos jossain, iso virta todellakin syntyy pienistä puroista.
Kirjoittaja on keskustan varapuheenjohtaja.