Vanhasen radikaalia ehdotusta sietää harkita
Aluevaalien alhainen äänestysprosentti on virittänyt jälleen kerran keskustelua koko vaalijärjestelmän uudistamisesta.
Eniten kannatusta on aiemminkin saanut ajatus eri vaalien yhdistämisestä samalle päivälle. Tämän ehdotuksen toimivuus on jo kertaalleen testattukin.
Vuonna 1996 Suomen ensimmäiset eurovaalit järjestettiin samana päivänä kuntavaalien kanssa. Eurovaalien äänestysaktiivisuus nousi 57,6 prosenttiin. Seuraavat eurovaalit järjestettiin erillisinä vuonna 1999, ja äänestysaktiivisuus putosi 30 prosenttiin.
Sen jälkeen uurnille on lähtenyt eurovaaleissa noin 40 prosenttia äänestäjistä. Vuosi 1996 on näin jäänyt ainoaksi kerraksi, kun yli puolet äänioikeutetuista on käyttänyt oikeuttaan eurovaaleissa.
Aluevaalienkin äänestysprosentti nousee todennäköisesti vuonna 2025, kun ne järjestetään yhdessä kuntavaalien kanssa.
Keskustan veteraaniedustaja Matti Vanhanen teki maanantaina Alfa-television haastattelussa vielä radikaalimman ehdotuksen vaalien yhdistämisestä. Hän yhdistäisi presidentinvaalit, kuntavaalit, aluevaalit ja eurovaalit. Vaalit pidettäisiin kesän korvalla, ja niiden ajankohdan määräisi eurovaalien päivämäärä.
Vanhasen ehdotuksen toteuttaminen vaatisi presidentin toimikauden lyhentämistä ja kunnan- ja aluevaltuustojen toimikauden pidentämistä viiteen vuoteen.
Eduskunnan toimikauden Vanhanen jättäisi ennalleen neljään vuoteen, koska järjestelmään pitää jättää mahdollisuus eduskunnan hajottamiseen kesken kauden.
Ehdotus on sikäli radikaali, että se vaatisi perustuslain muutoksen.
Ongelmansa on muissakin yhdistämismalleissa.
Vanhasen ehdotus on helppo tyrmätä liian radikaalina. Mutta sen tilalle on vaikea keksiä muitakaan ratkaisuja vaalien yhdistämiseksi.
Eniten kannatusta on tähän asti saanut eduskuntavaalien yhdistäminen kunta- ja aluevaaleihin. Tätä ehdotti viimeksi tiistaina perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puolueen aluevaalitappion innoittamana.
Ongelmaksi tässä mallissa tulee eduskunnan hajottamisen mahdollisuus.
Jos eduskunta joudutaan hajottamaan poliittisen umpikujan vuoksi, pitäisikö kriisiin syyttömien kunta- ja aluevaltuustojenkin lähteä? Niiden budjettiaikatauluihin on vaikea istuttaa yllättäviä hajotuspäätöksiä.
Ongelma voitaisiin ratkaista niin, että eduskunnan hajotuspäätöksen jälkeen valittu eduskunta istuisi vain alkuperäisestä nelivuotiskaudesta jäljellä olevan ajan. Seuraavat vaalit voitaisiin järjestää jälleen alkuperäisen aikataulun mukaan yhdessä.
Tähänkin malliin liittyy suuria ongelmia. Puolueita ja ehdokkaita ei taida pahemmin innostaa ajatus lähteä hakemaan mandaattia eduskuntaan ehkä vain vuodeksi. Eikä hajotukseen johtanut poliittinen kriisikään välttämättä vuodessa ratkeaisi.
Vaalien yhdistäminen eurovaaleihin on tähän asti kaatunut siihen, että europarlamentin toimikausi on viisi vuotta. Siihen ei Suomen päätöksillä voida vaikuttaa.
Vanhanen ratkaisisi toimikausiongelmat pidentämällä valtuustojen ja lyhentämällä presidentin toimikautta.
Vanhasen ehdotus on helppo tyrmätä liian radikaalina. Mutta kyllä sitä sietää harkita, koska tilalle on vaikea keksiä muitakaan ratkaisuja vaalien yhdistämiseksi.
Jos mitään ei tehdä, ainoaksi uudistukseksi jää kunta- ja aluevaalien yhdistäminen vuodesta 2025 lähtien.
Vanhanen on palaamassa eduskunnan puhemieheksi, kun se järjestäytyy vaalikauden viimeisille valtiopäiville helmikuun alussa. Vaalien yhdistämismalli on hyvä osoitus siitä, että rohkeutta uudistuksiin riittää vielä vuosikymmenten poliittisen uran jälkeenkin.