Vanhanen esitti tärkeitä kysymyksiä hallitusmuodon juhlissa

Pääkirjoitus

Valtionhoitaja Mannerheim vahvisti tasavaltaisen hallitusmuodon 17. heinäkuuta 1919. Lomakauden keskellä ei ehditty suuremmin juhlia perustuslain satavuotisjuhlia. Eduskunta paikkasi puutteen tiistaina näyttävällä juhlatilaisuudella, jossa puhuivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ja pääministeri Antti Rinne.

Tasavallan protokollan kolme kärkinimeä korostivat kaikki demokraattisen perustuslain merkitystä Suomen menestyksen avaintekijänä.

Puheissa näkyi myös huoli demokratian kestävyydestä.

Demokratian ja oikeusvaltion periaatteet saattavat tuntua suomalaisistakin itsestäänselvyydeltä. Läntiset demokratiat ovat voineet rakentaa niiden varaan myös elinvoimaisen talouden.

Puhemies Vanhanen kiinnitti huomiota siihen, että tämä läntinen kehitysmalli on saanut vahvoja haastajia. Hän viittasi Kiinaan:

”Joillakin autoratiivisilla yhteiskunnilla on kyky kohdistaa resursseja, investoida uusiin asioihin ja toimeenpanna muutoksia nopeasti. Tämä on muuttanut kilpailuasetelmia selvästi eikä ole itsestään selvää, että oma järjestelmämme on voittava”, Vanhanen totesi.

Vanhanen nosti esiin myös toisen tärkeän ja ajankohtaisen kysymyksen.

Edustuksellinen demokratia perustuu ajatukseen, että kansan valitsemat edusmiehet ja naiset päättävät kaikista asioista laidasta laitaan. Äänestäjät saattavat tehdä päätöksensä kuitenkin vain yhden asian perusteella. Tästä voi syntyä ristiriita:

”Jos valintaperuste vaaleissa ja päätöksenteon todellisuus ajautuvat kauas toisistaan, syntyy helposti turhautumista poliittista järjestelmää kohtaan. Miten siis kyetään yhdistämään edustuksellisuuden idea ihmisten voimakkaaseen haluun vaikuttaa yksittäisiin asioihin suoraan ohi edustuksellisuuden periaatteen”, Vanhanen kysyi.

Esimerkki on tässäkin helppo löytää. Monet äänestäjät valitsivat viime kevään eduskuntavaaleissa ehdokkaansa sen perusteella, miten tämä suhtautui maahanmuuttoon.

Äänestäjien mieliä kuohuttivat erityisesti turvapaikanhakijoiden tekemät seksuaalirikokset Oulussa.

Eduskuntaan valittiin tämän ansiosta runsaasti perussuomalaisia, jotka vaativat jyrkempää maahanmuuttopolitiikkaa.

Neljän vuoden aikana nämä edustajat joutuvat ottamaan kantaa vaikkapa maatalouspolitiikan yksityiskohtiin, liikennemäärärahojen kohdentamiseen, puolustusvoimien hankintoihin, sosiaaliturvan uudistamiseen, korkeakoulujen rahoitukseen jne.

Äänestäjät voivat tietysti ajatella niinkin, että on aivan sama, mitä nappia edustaja painaa muissa asioissa, kunhan hän vain painaa oikeaa nappia silloin kun maahanmuutosta on kysymys.

Ei ole ollenkaan sanottua, että yhden asian kansanedustajan toiminta politiikan sadoissa muissa asiakysymyksissä vastaisi hänen valitsijoidensa etua.

Äänestäjät voivat tietysti ajatella niinkin, että on aivan sama, mitä nappia edustaja painaa muissa asioissa, kunhan hän vain painaa oikeaa nappia silloin kun maahanmuutosta on kysymys.

Niin tai näin, yhden asian perusteella äänestäminen on haaste edustukselliselle demokratialle. Siitä selvitään niin kauan kuin eduskunnan suuri enemmistö on valittu kokonaisvaltaisempien vaaliohjelmien perusteella.