Valtion talous tervehtyy kovaa vauhtia. Miksi tätä ei kiitellä enemmän?

Isot ja pienet asiat menevät helposti niin sekaisin, että todellisuus hämärtyy. Näin on käynyt ensi vuoden budjettiehdotuksen tarkastelussakin. Oluttölkki kallistuu kylläkin neljä senttiä, mutta valtio ottaa velkaa lisää 2,5 miljardia vähemmän kuin tänä vuonna. Talouden tervehtymistä voisi kiitellä enemmänkin.

Velanoton kehityksestä on toki kerrottu uutisissa ja kommenteissa. Se on jäänyt kuitenkin usein maininnaksi – tai sen arvuutteluksi, pysyykö hallitus aikataulussaan.

Kyse on kuitenkin yhdestä budjetin kaikkein tärkeimmistä asioista.

Voi sanoa, että Suomi on ollut pitkään Kreikan tiellä. Kymmenessä vuodessa valtion velka on kasvanut 50 miljardista yli sadan miljardin. Viime vuonnakin valtio otti lisää velkaa 5,4 miljardia, jotta kaikki menot saatiin katetuiksi.

Ja 5,4 miljardia on 5 400 miljoonaa eli 5 400 000 000 euroa.

Velka kasvaa ensi vuonnakin, mutta enää alle kolme miljardia. Hallituksen tavoite on, että valtion menot ja tulot ovat tasapainossa ilman uutta velkaa vuonna 2021. Sillä tiellä nyt ollaan.

Suomi on elänyt jo pitkään velaksi, vähän niin kuin Kreikkakin.

Valtion menojen ja tulojen tasapaino on monimutkainen kysymys. Tärkein syy velkaantumiseen kuitenkin on, että olemme rakentaneet liian anteliaan ja kalliin järjestelmän. Kun menot ovat pysyviä, huonompien aikojen tullessa valtion tulot eivät riitäkään – eivätkä näytä riittävän hyvänäkään aikana.

Tulojakin on valtio yrittänyt saada lisää, mutta myös menoja on ollut pakko supistaa. Kiitoksen ansaitsee tapa, millä tervehdyttämistä on tehty. Keneltäkään ei ole leikattu kohtuuttomasti. Ketään ei ole verotettu kohtuuttomasti.

On hyvä ajatella, että valtio olemme me, jokainen suomalainen.

Maksamme veroja ja monenlaisia maksuja. Niillä sitten rahoitetaan kaikki yhteinen: terveydenhuolto, koulutus, tiet, turvallisuus, lapsilisät, asumistuet, osa eläkkeistäkin. Suuren osan vievät julkisen sektorin palkat – ja niin edelleen.

Olemme nyt huomanneet, että näitä menoja on rakennettu liikaa.

Mutta pitäisikö hyvin ansaitsevia verottaa vielä enemmän?

Se on poliittinen valinta. Jo nyt suuri osa suomalaisista ei maksa valtion ansiotuloveroa lainkaan. Veroja alkaa mennä vasta noin 32 000 euron vuosituloista (noin 2 500 euroa kuukaudessa). Mutta silläkin tavoin hallitus otti verotukseen kantaa, että väliaikaiseksi säädetty hyvätuloisten solidaarisuusvero jatkuu myös ensi vuonna. Sitä peritään yli 72 300 euron vuosituloista.

Oma lukunsa velkakeskustelussa ovat tosin talouden asiantuntijat, joista monet näyttävät epäilevän vuoden 2021 asettaman tavoitteen toteutumista.

Näihin epäilyksiin sopii suhtautua ainakin yhtä epäilevästi. Talouden ennustaminen näyttää olevan yhtä vaikeaa kuin suomalaisen jalkapallon nostaminen murheen alhosta.

Tämä on nähty tänä vuonnakin. Vielä viime syksynä asiantuntijat ennustivat paljon pienempää talouden kasvua, kuin mikä on toteutunut. Ennusteita on korjattu kilvan. Nyt näyttävät jo ensi vuodenkin pessimistiset odotukset muuttuvan.