Vahva nuorisojärjestö on keskustan henkivakuutus
Keskustanuoret saivat sunnuntaina uuden puheenjohtajan tiukan äänestyksen jälkeen Joensuun liittokokouksessa.
Suvi Mäkeläinen, 23, voitti vaalin toisella kierroksella Anna Sirkiän, 25, luvuin 104–92. Kolmas puheenjohtajaehdokas oli Jere Nuutinen, 24.
Nimet kannattaa painaa mieleen. Kaikista kuullaan varmasti tulevina vuosina.
Mäkeläisen edeltäjien nimiluettelo kertoo, miten merkittävästä järjestöstä on kysymys. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli Johannes Virolainen. Hänen jälkeensä keskustanuoria ovat luotsanneet muun muassa Esko Aho, Matti Vanhanen, Olli Rehn ja Anu Vehviläinen.
Maalaisliitto sai oman nuorisojärjestön vasta sotien jälkeen. Puolueen perustajista Santeri Alkio vierasti nuorten ohjaamista poliittisiin karsinoihin, koska se voisi estää itsenäisen ajattelun kehittymisen.
Sotien jälkeen Maalaisliitossa havahduttiin siihen, että nuorille riitti ottajia muissa puolueissa varsinkin vasemmalla. Omalle nuorisojärjestölle oli tilausta, ja se perustettiin Salossa vuonna 1945.
Maaseudun Nuorten Liitosta kasvoi nopeasti kymmenien tuhansien jäsenten joukkojärjestö.
Puolueella on tulevaisuutta niin kauan kuin nuoriso- ja opiskelijajärjestöt kasvattavat sille aatteellisesti ja poliittisesti vahvoja vaikuttajia.
Suomen Keskustanuoret ei ole järjestöllisesti yhtä vahva vaikuttaja kuin 1950- tai 1960-luvulla. Sen tapahtumat eivät kerää yhtä suuria joukkoja.
Sen sijaan keskustanuorten poliittinen vaikutusvalta on edelleen varsin vahva.
Nuorisojärjestön edustajat istuvat kaikissa puolueen päättävissä elimissä eivätkä yleensä tyydy kuunteluoppilaan rooliin kokouksissa.
Nuorisojärjestöstä tuttuja nimiä nousee säännöllisesti eduskuntaan. Tuorein esimerkki on Antti Kurvinen, joka johti keskustanuoria vuosina 2009–2013.
Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2015, ja Seinäjoen puoluekokouksessa vuonna 2016 hän nousi jo keskustan varapuheenjohtajaksi.
Vahva nuorisotoiminta on keskustalle poliittinen henkivakuutus. Puolueella on tulevaisuutta niin kauan kuin nuoriso- ja opiskelijajärjestöt kasvattavat sille aatteellisesti ja poliittisesti vahvoja vaikuttajia.
Viime viikonvaihteen valinnoista kannattaa poimia esiin yksi rohkaiseva piirre. Puheenjohtajan paikasta kilpaili viime vaiheessa kaksi naista.
Toivoa sopii, että nuorten esimerkki näkyy vahvasti seuraavien eduskuntavaalien ehdokasasettelussa. Naisten osuus keskustan eduskuntaryhmässä jäi viime vaaleissakin hävettävän pieneksi.
Keskustassa saadaan jatkossa varautua ainakin yhden uuden sivistyssanan yleistymiseen. Suvi Mäkeläinen puhui nimittäin kampanjassaan ”kenusaatiosta”.
Mäkeläisen kampanjablogin perusteella sana tarkoittaa keskustanuorten profiilin kaikinpuolista nostamista politiikan foorumeilla.
On mielenkiintoista nähdä, miten ”kenusaatio” käytännössä näkyy.