Työllisyyden paraneminen ei ole valeuutinen
Viime viikolla julkaistut työllisyystilastot ovat synnyttäneet merkillisen keskustelun erityisesti sosiaalisessa mediassa. Monille tahoille näyttää olevan hyvin vaikea hyväksyä sitä, että työllisyystilanne olisi oikeasti parantunut.
Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli kesäkuussa 99 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kausivaihtelusta tasoitettu työllisyysaste oli noussut 71,8 prosenttiin eli jo hyvin lähelle Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitetta nostaa työssäkäyvien osuus työikäisistä 72 prosenttiin.
Lukuja on pidetty harhaanjohtavina sen vuoksi, että Tilastokeskus laskee työlliseksi henkilön, joka on tehnyt mittausviikon aikana yhdenkin tunnin palkkaa tai luontaisetua vastaan tai saadakseen voittoa.
Tilastokeskus on laskenut työttömyyttä samalla tavalla jo kolmekymmentä vuotta. Sen luvut perustuvat kyselytutkimukseen, jossa kysytään, onko henkilö ollut töissä mittausviikon aikana. Kyselyn otos on 12 000 henkilöä.
Tilastokeskus noudattaa työllisen ja työttömän määrittelyissä YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin tilastotoimen asetuksia.
Tällä laskentakaavalla on seurattu myös hallitusten työllisyyspolitiikan onnistumista jo vuosikymmenten ajan.
Olisi toivottavaa, että kansallisen tilastolaitoksen lukuja ja luotettavuutta ei asetettaisi kyseenalaiseksi poliittista syistä.
Tilastokeskuksen luvut osoittivat esimerkiksi Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten pahan epäonnistumisen viime vaalikaudella. Niidenkin tavoitteena oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin.
Todellisuudessa työllisyysaste laski alle 68 prosenttiin.
Kriitikot ovat myös epäilleet, että työllisten määrän kasvu johtuisi hallituksen aktivointitoimista, joilla on patisteltu työttömiä hakemaan töitä. Todellisuudessa suurin osa uusista työpaikoista on kokopäivätöitä.
Tilastokeskuksen mukaan myös tehtyjen työtuntien määrä on kasvanut. Tämäkin vahvistaa, että kyse ei ole tilastojen kaunistamisesta henkilöillä, jotka ovat tehneet vain tunnin tai pari palkkatöitä mittausviikon aikana.
Kansalaiskeskustelua saattaa hämmentää, että työ- ja elinkeinoministeriö mittaa eri tavalla työllisyyden kehitystä. Se laskee työttömiksi henkilöt, jotka ovat olleet sen kortistoissa työttöminä työnhakijoina kuukauden viimeisenä päivänä.
Nyt mittaajat ovat kuitenkin yhtä mieltä työllisyyden paranemisesta. Työttömien määrä laskee selvästi sekä Tilastokeskuksen että ministeriön luvuilla mitattuna.
Opposition on tietysti vaikea myöntää, että Juha Sipilän hallituksen toimet olisivat edistäneet työllisyyden paranemista. Tämä keskustelu kuuluu politiikkaan.
Sen sijaan olisi toivottavaa, että kansallisen tilastolaitoksen lukuja ja luotettavuutta ei asetettaisi kyseenalaiseksi poliittista syistä. Kyse ei ole valeuutisesta, sillä työpaikat lisääntyvät ihan oikeasti.