Tutkimus vahvistaa, että suomalainen metsä on tehokas hiilinielu
Metsästä on tullut viime vuosina kiivaan poliittisen väittelyn aihe Suomessakin. Välillä suomalaista metsänhoitoa on tarjottu esimerkkinä maailman ilmastokriisin ratkaisuun, välillä se on leimattu jopa kriisin pahentajaksi, ainakin luonnon monimuotoisuuden turmaksi.
Yksi kiistanaihe on koskenut erilaisten metsien hiilinieluja. Toisten asiantuntijoiden mielestä kasvava metsä on paras hiilinielu. Vastakkaisen näkemyksen vanhat aarniometsät ovat parhaita hiilinieluja.
Maa- ja metsätalousministeriön alainen luonnonvarakeskus uutisoi maanantaina raportista, joka antaa lisää eväitä metsäkeskusteluun. Raportti pitää hoidettuja metsiä tehokkaampana hiilinieluna kuin vähemmän tehokkaan metsänhoidon piirissä olevia metsiä.
Raportin pohjana ovat kuuden maan antamat tiedot YK:n ilmastopaneelille vuosina 1990-2017. Tiedot perustuvat siis lähes kolmenkymmenen vuoden tarkasteluun, mikä parantaa niiden luotettavuutta.
Raportissa vertaillaan pohjoismaiden, Kanadan ja Venäjän antamia tietoja. Pohjoismaissa metsiä hyödynnetään ja hoidetaan aktiivisesti verrattuna Kanadaan ja Venäjään puhumattakaan Alaskasta, jossa metsiä ei hyödynnetä lainkaan.
Metsätalouden intensiteetin mittana käytettiin raportissa sitä, kuinka monta prosenttia metsien kokonaishiilivarastosta korjataan vuosittain. Ruotsissa ja Suomessa hakataan puolitoista prosenttia ja Norjassa 0,9 prosenttia. Kanadan hoidetuissa metsissä vastaava luku on 0,3 % ja Venäjän metsissä vain 0,1 %.
Raportti vahvistaa, että vanha metsä on sinänsä hyvä hiilivarasto. Säännöllinen hakkuu tuottaa kasvavia, eri-ikäisiä metsiä, joissa hiilivarasto myös kasvaa.
Erot hiilinielujen kehityksessä ovat jopa hämmästyttävän selvät. Pohjoismaissa hiilivarasto kasvoi keskimäärin 35 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2017 mennessä. Kanadassa ja Venäjällä muutos oli vain muutamia prosentteja suuntaan tai toiseen.
Raportti vahvistaa, että vanha metsä on sinänsä hyvä hiilivarasto. Säännöllinen hakkuu tuottaa kasvavia, eri-ikäisiä metsiä, joissa hiilivarasto myös kasvaa.
Hiilivaraston eroihin vaikuttavat myös metsäpalot, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä päästöjä. Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä palaa keskimäärin puoli prosenttia metsäalasta joka vuosi, Ruotsissa 0,01 prosenttia, Suomessa ja Norjassa vielä vähemmän.
Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä palaa keskimäärin puoli prosenttia metsäalasta joka vuosi, Ruotsissa 0,01 prosenttia, Suomessa ja Norjassa vielä vähemmän.
Poliittisessa keskustelussa on viime aikoina usein korostettu tiedon merkitystä. Päätösten pitäisi perustua tutkittuun tietoon. Poliitikoilla on kuitenkin tapana poimia tutkimuksista vain omaa mielipidettä tukevat kohdat.
Tämän raportin pääviesti tukee keskustan näkemyksiä metsäpolitiikasta. Kasvava metsä sitoo hiiltä enemmän kuin vanha metsä. Tämä on hyvä muistaa, kun hallitus arvioi tänä keväänä ilmastotoimiensa riittävyyttä.