Tuli taas tutkimustulos, joka on kuin keskusta-aatteen aapisesta – ja joka suorastaan pakottaa politiikkatoimiin

Pääkirjoitus

Juuri julkaistun kyselyn mukaan reilusti yli puolet (57 prosenttia) suomalaisista on sitä mieltä, että valtion tulisi hidastaa kaupungistumista.

Vain kaksi prosenttia haluaisi valtion vauhdittavan kaupungistumiskehitystä. Kolmasosa (34 prosenttia) ei haluaisi valtiovallan puuttuvan asiaan.

Tällaisia tuloksia antoi Ylen julkaisema (16.10.) ja Taloustutkimuksen toteuttama tutkimus.

Tulos on läheistä sukua äskeiselle mielipidetiedustelulle, jonka mukaan kansalaisten suuri enemmistö haluaa koko Suomen pysyvän asuttuna.

Tulokset ovat kuin keskusta-aatteen aapisesta. Ajatus kotiseudusta – on se sitten kaupungissa tai maalla – on sydämen asia ja vaalimisen arvoinen.

Liian rajuvauhtinen muuttoliike aiheuttaa helposti ongelmia sekä lähtöpäässä että siellä, minne muuttovirrat suuntautuvat.

Politiikan pitää keskustan mielestä tukea koko Suomen kehittämistä ja mahdollisuuksia elää ja työskennellä yhteisen isänmaamme hyväksi omalla kotiseudullakin – jos kansalainen tätä haluaa.

Ajatus on usein tiivistynyt iskulauseiksikin:

”Ei pakkolähtöjä. Työtä ja leipää kotiseudulta. Koko Suomi on pidettävä asuttuna.”

Tuloksissa on muutakin merkittävää. Niistä käy ilmi, että myös puolet Helsingissä ja Uudellamaalla asuvista haluaa valtion hidastavan kaupungistumista.

Sama näkyy myös sosiaalisen median keskusteluissa. Moni kokee, että voimakas muuttoliike pääkaupunkiseudulle tuo ongelmansa.

Aluetutkija Timo Aro tosin tulkitsee Ylelle happamasti tutkimustulosta ja pitää sitä ihmisten muutosvastarinnan osoituksena, ”alueiden kostona” ja nostalgian kaipuuna.

Menipä taas tämän tutkijan kommentointi politikoinnin puolelle. Joku varmasti loukkaantuukin Aron ylimielisiin lausumiin.

Entä, jos ihmiset oikeasti näkevät nykykehityksen huonotkin puolet? He saattavat olla asumisen, työssäkäynnin, päivähoidon ja muiden arjen asioiden asiantuntijoita paljon enemmän kuin aluetutkija, jolla on oma agendansa ja omat tavoitteensa.

Olisi virkistävää, jos media löytäisi muitakin aluetutkijoita kuin vain Aron kommentoimaan kehitystä ja tulevaisuutta. Heitä varmasti on, jos toimittajat viitsisivät vaivautua hieman enemmän.

Silloin voisi löytyä vastauksia vaikkapa siihen, miksi naiset vaativat vielä enemmän kuin miehet toimia kaupungistumisen hillitsemiseksi – muitakin vastauksia kuin ”nostalgian kaipuu” tai ”alueiden kosto”.

Voisi olla tutkimuksen kannalta hyväksi, jos myös arjen asiantuntijoiden näkemykset pääsisivät vaikuttamaan tulevaisuuden visioiden rakenteluun.

Voisi olla tutkimuksen kannalta hyväksi, jos myös arjen asiantuntijoiden näkemykset pääsisivät vaikuttamaan tulevaisuuden visioiden rakenteluun.

Poliitikoille uudet tutkimukset ovat kehotus. Suomalaisten suuri enemmistö katsoo, että kaupungistuminen ei ole luonnonlaki eikä vastaan panematon, kansainvälinen trendi, vaikka niin aina väitetäänkin.

Poliitikoille uudet tutkimukset ovat kehotus myös siksi, että kaikkien muiden puolueiden paitsi kokoomuksen äänestäjien enemmistö haluaisi, että valtiovalta hidastaisi kaupungistumiskehitystä.

Tukea tähän tulee Ranskasta. Samainen Yle kertoi (13.10.), kuinka kaupungistuminen on pysähtynyt ensi kertaa sitten 1940-luvun lopun. Vuosittain noin satatuhatta ranskalaista muuttaa kaupungista maalle.