Tiedustelulaeissa on yhden vuoden riski
Uuden tiedustelulainsäädännön valmistelu on hallituksessa loppusuoralla. Sen tarve on yleisesti tunnustettu. Viranomaiset tarvitsevat uusia työvälineitä kansalaisiin kohdistuvien uhkien torjumiseksi.
Viranomaisille on tarkoitus antaa muun muassa valtuudet seurata nykyistä laajemmin verkoissa tapahtuvaa viestiliikennettä.
Tämä rajoittaa perustuslaissa turvattua yksityisyyden suojaa. Perustuslain mukaan ”kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton”.
Samalla kun viranomaisille annetaan uusia valtuuksia, heidän toimintansa valvontaa tehostetaan.
Eduskuntaan tulee erillinen tiedusteluvaliokunta. Tietosuojavaltuutetun toimiston yhteyteen tulee lisäksi erillinen tiedusteluvaltuutetun virka valvomaan viranomaisten toimintaa.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla.
Tiedustelulainsäädännön hyväksyminen vaatii vaikeutettua perustuslain säätämisjärjestystä eduskunnassa.
Normaalimenettely olisi, että nykyinen eduskunta hyväksyisi lait kertaalleen, mutta lopullinen käsittely tapahtuisi vaalien jälkeen seuraavassa eduskunnassa. Tällä aikataululla lait voisivat tulla voimaan vuoden 2020 alussa.
Jos lait halutaan voimaan jo ensi vuoden alussa, ne pitäisi hyväksyä nykyisessä eduskunnassa viidenkuudesosan enemmistöllä. Se vaatii oppositiopuolueiden tukea.
Hallitus kutsuikin viime viikolla oppositiopuolueiden puheenjohtajat neuvotteluun, jossa tunnusteltiin puolueiden valmiuksia nopeaan käsittelyyn.
Oppositio ei ole ymmärrettävistä syistä halunnut etukäteen sitoutua nopeutettuun käsittelyjärjestykseen. Vastuutaan se ei voi kuitenkaan väistää.
Pääministeri Juha Sipilä ja oikeusministeri Antti Häkkänen ovat katsoneet, että on olemassa perusteet lainsäädännön pikakäsittelylle.
Kysymys on käytännössä yhdestä vuodesta.
Jos lait saadaan voimaan vasta vuonna 2020, hallitus ja oppositio joutuvat arvioimaan seuraavan skenaarion todennäköisyyttä. Vuoden 2019 aikana Suomessa tapahtuu terrori-isku, jossa kuolee ihmisiä. Sen tutkinnassa ilmenee, että isku olisi voitu estää, jos viranomaisilla olisi ollut käytössään uusien tiedustelulakien tuomat valvontakeinot.
On mahdotonta sanoa, miten todennäköistä tuon skenaarion toteutuminen on.
Vain se on varmaa, että sen toteutuminen synnyttäisi hyvin katkeran jälkikeskustelun.
Oppositio ei ole ymmärrettävistä syistä halunnut etukäteen sitoutua nopeutettuun käsittelyjärjestykseen. Vastuutaan se ei voi kuitenkaan väistää.
Toivottavasti asia kyetään käsittelemään eduskunnassa kiihkottomasti. Nopeutettuun aikatauluun on syytä turvautua, jos lain sisällöstä saavutetaan riittävän laaja yksimielisyys.